3 ninjaa iskee takaisin on minulle nostalgiaa. Joskus pikkupoikana joulupukki toi tämän minulle. Sitten heitin vaan kasetin nopeasti nauhuriin sisään ja katselin lumoutuneena ninjaveljesten potkiessa muita ninjoita nivusiin ja vähän muuallekin. Sitten näitä ninjaleikkejä tuli kavereiden kanssa leikittyä useampaankin otteeseen. Moneen kertaan jaksoin tämänkin katsoa. Nauha kului ja kannetkin lähtivät aikaa myöten irti kotelosta. Samalla mielenkiintoni tätä ninjailua kohtaan väsyi. Pian se jäi unohduksiin muiden vanhojen videoitteni sekaan. Sitten eräänä päivänä ajattelin, että pitäisi tämäkin taas pitkästä aikaa tarkistaa.
Mori Shintaro (Wong) taisteli ninjaturnauksessa 50 vuotta sitten. Hän voitti turnauksen ja sai siitä hyvästä palkinnoksi tikarin. Vanhan legendan mukaan tuo tikari ja eräs miekka avaavat yhdessä oven aarreluolaan. Koga (Shimono) uskoi legendaan ja halusi tikarin, mutta hävisi Morille. Nyt järjestetään uudet turnaukset ja Morin pitäisi mennä antamaan tikari uudelle voittajalle Japaniin. Hän on opettanut taitojansa lapsenlapsillensa ja heistä on tullut hyviä taistelijoita. He ovat kolme ninjaa eli Rocky (Fox), Colt (Slade) ja Tum Tum (Bonifant). Heidän vaarinsa pyytää heitä mukaan Japaniin, mutta matka jää vain haaveeksi (varsinkin Tum Tumille se on pettymys, koska hän haluaisi innolla sumopainijaksi) pienen nujakan vuoksi baseballottelussa. Kogalla on nyt miekka ja hän haluaa myös tikarin. Kolme ninjaa joutuvat tekemään kaikkensa auttaakseen vaaria, ehkä jopa mennä Japaniin asti.
Eihän tämä tee enää niin kovaa vaikutusta kuin silloin joskus pienenä nassikkana. Pojat mätkivät muita turpaan ja vaari antaa kiehtovia neuvoja. Juttuhan on pientä apinointia Karate Kidistä sekä Yksin kotona – leffoista, mutta nyt on lisätty enemmän väkivaltaa sekä huumoria. Vitsit pysyvät lähinnä koheltamisen ja parin pierun varassa. Pienenä tuo kieltämättä nauratti. Mukana on myös paljon väkivaltaa, mutta silti kyseessä on perhe-elokuva, joka valitettavasti sisältää väkivaltaa (eikä vaan vähän). Varsinkin loppupuolella tämä muuttuu todelliseksi väkivaltaviihteeksi. Myös muutamat kliseet ehditään heittää sinne tänne ja tarinahan on tietenkin todella ennalta-arvattava. Jonkinnäköistä opetusta tähän on yritetty saada mukaan kaiken tuon mätön lisäksi ja kokonaisuutta maustamaan tuodaan ripaus perhedraamaa. Todellinen kliseiden, väkivaltaviihteen ja huonon huumorin sekamelska on siis luvassa.
Victor Wong muistuttaa paljon Karate Kidien Pat Moritaa, mutta ei pääse hänen tasolleen. No, onhan Wong ihan sympaattinen, mutta ei Morita. Muut näyttelijät ovat tietysti huonoja, mutta perheen nuorimmaisena nähtävä J. Evan Bonifant on oikeastaan aika hyvä. Tuollaisella nimellä ei vaan päästä tähteyteen. Ohjaus on varsin vauhdikasta ja käsikirjoitus tietenkin ihan hölmö.
7-10-vuotiaat penskat saavat tästä varmasti paljon irti. En hauku tätä pystyyn, sillä tämä on juuri tuon ikäisille todella hyvää viihdettä. Joskus tuolloin olisi varmasti antanut täydet pojot. Nyt olen kuitenkin vähän vanhempi, enkä tätä voi miksikään mestariteokseksi sanoa. Ihan mukavaa mättöviihdettä. Tämähän on jatkoa elokuvalle 3 ninjaa, mutta se on jäännyt meikäläiseltä väliin. Sarjaa jatkettiin myös lisää parilla osalla, jotka kannattaa kuitenkin kiertää ja kaukaa.
Minulta tipahtaa nyt nostalgiapisteitä. No, ei tämä mikään ihan huono muutenkaan ole.
