Räyhäkoomikko Chris Farley oli 1990-luvun puolivälissä kovimmillaan. Hän löi voimansa yhteen yhdessä toisen SNL-koomikko David Spaden kanssa, milloin he jättivät myös tuon legendaarisen sketsisarjan panostaen omaan elokuvauraansa. Parivaljakko nähtiin vuonna 1995 elokuvassa Tommy Boy, josta tulikin jonkinlainen hitti.
Pläjäys koostuu lähinnä sketseistä, jotka on pitänyt yhdistää jonkinlaisella juonella. Juonen ei pitänyt tietenkään olla mitenkään tuore tai yllättävä, sillä huumorihan on pääasia tällaisissa leffoissa. Farley laitettiin esittämään Tommya, joka opintojensa päätettyään lähtee auttamaan isukkiaan Callahan-firmaan. Isukki on menossa uusiin naimisiin, mutta heittääkin hääjuhlissa veivinsä. Firman pelastamisen vuoksi Tommy lähtee kiertämään asiakkaita ja etsimään jopa uusiakin sellaisia, että firman tulevaisuus olisi turvattu. Avuksi hänelle lähtee isukin luottomies Richard (Spade), jonka tiukkapipoinen asenne ei oikein sovi yhteen Tommyn sikailun kanssa. Alkuun parivaljakko ei tule tietenkään toimeen keskenään, mutta mitä enemmän tietä tulee ajettua ja auton tulee hajottua, niin kaksikon välitkin lämpenevät. Mutta ehtiikö parivaljakko pelastaa firman, ennen kataloiden juonittelijoiden suunnitelmien toteutumista?
Huumori koostuu lähinnä törmäilystä ja Farleyn jopa ärsyttävyyden rajoja hipovasta rähjäämisestä. Leffan yhtenä esikuvana on ollut selvästi legendaarinen kasarikomedia Vauhdilla Chicagoon, jonka tasolle tämä ei tietenkään pääse. Steve Martin ja John Candy olivat karismaattisia ja erittäin hauskoja rooleissaan, Farley ja Spade pelkkiä oppipoikia. Farleyta usein verrataan Candyyn, mutta Candy hoiti hommansa usein paljon tyylikkäämin ilman ärsyttävää ylinäyttelemistä. Farley taas oli surkea näyttelijä ja tiesi sen itsekin, niinpä hän korvasi sen hauskalla rähjäämisellä, joka parhaimmillaan olikin erittäin hauskaa. Tommy Boy tarjoileekin Farleyta hauskimmillaan, mutta tällainen rähjääminen toimii aina enemmän sivuosissa kuin pääosissa, niinpä katsoja ehtii välillä turtumaan meininkiin. David Spadea ei tietenkään voi mitenkään edes verrata Steve Martinin kaltaiseen mestariin, mutta muuten hän on tässä ihan ok, eikä ärsyttävyyttä ole lainkaan mukana, niin kuin hepun uusimmissa 2000-luvun tuotoksissa.
Tommy Boy tarjoaa syksyisiä maisemia amerikkalaisista tuppukylistä ja pitkistä maanteistä, mikä tuo leffaan mukavasti tunnelmaa. Ohjaaja Peter Segal tarvitsee aina tuekseen hyvän käsiksen ja hauskat näyttelijät. Tällä kertaa Segal on onnistunut keskitasoisesti. Katsomishetkellä on hauskaa ja jopa mukavaa, ääneenkin voi nauraa, mutta lopputekstien aikana on aika tyhjä olo. Kaveriporukassa Tommy Boy on oivallinen perjantai-illan viihdyttäjä, mutta ei sitten oikein mitään muuta. Tällaisia tyhjäpääkomedioita on kumminkin aina välillä ihan hauska katsella, kunhan ei nauti yliannostusta. Seuraava Farley & Spade -yhteistyö Musta lammas on muistikuvieni mukaan tätä jopa hieman parempi.
Onnistuivatko Spade ja Farley sitten tavoitteissaan luoda kunnollista elokuvauraa? Spade siirtyi hyvin pian takaisin TV-puolelle ja muutaman hauskan b-luokan komedian jälkeen Farley kuoli vuonna 1997 huumeiden yliannostukseen.
