Tässä on nyt kauden toinen Jeff Longin romaanin pohjalta tehty luolakauhistelu. Neil Marshallin (Dog Soldiers) ohjaama pätkä The Descent – Loukussa. Hollywoodhan teki aiheesta oman versionsa The Caven, joka oli aika lailla pelkkää rymistelyä luolastossa. Tällä kertaa homma on aivan päinvastainen, sillä elokuvassa taitaa olla ahdistavin ilmapiiri moneen vuoteen.
Kuusi naisystävystä lähtee vuotiselle metsä- ja luolaretkellensä. Ilta pidetään hauskaa ja aamulla lähdetään luoliin seikkailemaan. Yhdellä heistä on vuosi sitten ollut rankka traaginen onnettomuus, joka painaa mielessä edelleen. He löytävät sopivan onkalon, johon laskeutuvat ja lähtevät tutkimaan paikkaa. Pian kuitenkin sortuma tukkii paluutien ja heillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin mennä eteenpäin, jos löytyisi toinen ulospääsy. He eivät tiedä, että he ovat luolassa kehittyneen rodun reviirillä. Samalla heidän välinsä alkavat kiristyä uhkaavasti.
The Descent taitaa tosiaan olla ahdistavin ja hyytävin elokuva muutamaan vuoteen. Neil Marshall ei tunne minkäänlasta myötätuntoa tarinaansa kohtaan, vaan elokuva on erittäin synkkä ja rankka. Luolakohtauksissa nousi iho kananlihalle, koska valaistuksena ei muutamissa kohdissa ollut kuin taskulamput, kypärälamput ja soihdut. Verta ei myöskään säästelty, mutta ei sillä liikaakaan läträtty. Loppupuolelle oli varattu pienet splatterit. Luolakansa oli tehty todella aidon tuntuisesti ja karmivasti. Näyttelijät olivat melko tuntemattomia, mutta tekivät hyvää työtä ja heidän roolihahmoistaan oli tehty vahvoja hahmoja, eikä mitään kirkujia.
Kokonaisuutena The Descent – Loukussa on pelottavinta, mitä vähään aikaan on eteen tullut ja samalla yksi parhaimmista kauhuelokuvista vuosiin. Jos kauhuelokuvat vähääkään kiinnostavat, tätä elokuvaa ei kannata jättää näkemättä. Brittiläisestä Neil Marsallista kuullaan vielä.
nimimerkki: andy
