Aihe ylipäätään on sellainen, jota ei kukaan jaksa katsoa edes kahden elokuvan vertaa.

1.10.2008 11:25

Arvioitu elokuva

Ohjaajat:
Käsikirjoittajat:
Alkuperäinen nimi:The Butterfly Effect 2
Valmistusvuosi:2006
Pituus:92 min

Kohtalaisen suosion saanut Perhosvaikutus (The Butterfly Effect) saa jatkoa elokuvassa Perhosvaikutus 2. Elokuva kertoo miehestä joka menettää kaverinsa auto-rekka -kolarissa. Tapahtuman seurauksena päähenkilö (Nick) menettää mukana olleet kaverinsa. Vuosi tapahtuneen jälkeen Nick huomaa itsessään jotain outoa tapahtuvan ja pystyykin menemään aikamatkustamaan takaisin tuohon kohtalokkaaseen tapahtumaan.

Asetelmat ovat täysin samat kuin elokuvan ensimmäisessä osassa: Pystytkö muuttamaan menneisyyttä niin, että rakastettusi säilyisi elossa ja et pilaisi omaa tulevaisuuttasi ylipäätään? Tämä elokuva on tosin muutettu pienillä ja vähän suuremmillakin yksityiskohdilla:
1) Hypätessä takaisin menneisyyteen, menneisyyden ajankohta on autokolarin jälkeinen aika. Siis silloin kun päähenkilöt ovat aikuisia. Ensimmäisessä elokuvassa ajankohtana oli pääosin lapsuusaika. Se oli mielestäni ja todennäköisesti kenen tahansa mielestä parempi vaihtoehto: Lapsuudessa ja nuoruudessa ehtii ihan sattumaltakin tapahtumaan yhtä sun toista ja oli mukava katsoa kun aikuinen hyppää itsensä kehoon 20 vuotta nuorempana.
2) Elokuvassa ei sen suuremmin ole mitään vakavia häiriötekijöitä, kuten ensimmäisen elokuvan rakastetun veli tai oma isä. Se pistää kaiken sekaisin ja epämieluisat tapahtumat ovat täysin sattumanvaraisia, joka hieman ottaa päähän.
3)Elokuvan alku ei ollut niin painostava ja ennakko-odotuksia lisäävä. Mikäs siinä, tämähän on jatko-osa. Kaikki ensimmäisen osan nähneet tietävät miten elokuva menee. Elokuva siis on vähintään kaksi kertaa tylsempi näin: Tietää mitä tapahtuu ja osaa melkein jo ennustaa mitä tulee tapahtumaan, ilman että ajatuksenkulkua olisi estämässä jokin seikka joka huipentuu lopussa suureen paljastukseen. Se teki ensimmäisestä osasta ehkä jopa koskettavan. Kyyneleet melkein valuvat silmiin päähenkilön tehdessä valinnan joka parantaa vain hänen rakkaittensa elämä. Sama juttu käy tässä elokuvassa. Elokuva ei tosin antanut tästä tapahtumasta mitään viitteitä, joten se oli odottamatonta ja tuntui vähän kaikin puolin hätäiseltä ratkaisulta.

Elokuva hakee sellaista, jota ensimmäisessä osassa ei nähty: Aikuinen pelaamassa kohtalon omaa peliä. Elokuvassa tulee mieleen Final Destination 2; Tapahtumapaikka on sama, kaikki kuolevat jossain vaiheessa täysin yllättäen. Tuntuu melkein sen kopiolta. Se ei ole oikea tie minkään elokuvan menevän.

Aihe ylipäätään on sellainen, jota ei kukaan jaksa katsoa edes kahden elokuvan vertaa. Tästä olisi voinut tulla parempikin, muttei niin hyvää kuin ensimmäisestä osasta. Tämä on sis aihe, josta ei pidä tehdä jatko-osaa.

P.S. Älkää siis yllättykö, jos samat tekijät pamauttavat markkinoille Perhosvaikutus 3:sen. Se tunne nousi esiin tämän elokuvan lopussa.

Arvosteltu: 01.10.2008

Lisää luettavaa