Synkeässä, dekatenttien kaupunkien ja luita heiluttavien troglodyyttien ajassa kaahataan prätkillä. Kaz Oshay (David Carradine) on kaupunkien ulkopuolinen opas ja kaapataan osallistumaan brutaaliin kisaan jonka nimi on [I]Deathsport[/I] ja luonnollisesti ukko ja toinen opas, Deneer (Claudia Jennings) lähtevät pakomatkalle parin muun juipin kanssa. Kaupunkia johtava Zirpola (David McLean) lähettää kätyrinsä, oppaiden tavat tuntevan Ankar Moorin (Richard Lynch) takaa-ajoon ja sitten rytistellään.
Roger Corman on takapiru B-luokan post-apokalyptisessa, eli Bpokalyptisessä äxön-pläjäyksessä mikä ottaa kornin aiheensa ryppyotsaisella meiningillä. Leffassa on paljon bensaräjähdyksiä hidastuksilla, nautittavan kahkoa ylinäyttelyä ja hienovaraisemmin yliampuvaa kukkaisdialogia. Lyhyesti sanoen eeppisen nimen [I]Deathsport[/I] ei toimi aiotussa tarkoituksessa (äxön-pläjäys), mutta se toimii mainiosti hupaisan kehnona Bpokalypsina missä on suunnilleen kaikki mitä kyseisen ali-aligenren edustajalta odottaa. Kaiken lisäksi Corman löysi leffan käsikirjoituksen hyvältä opiskelijalta ja antoi tilaisuuden, mutta ukko ei sopinut työhönsä ja Allan Arkush haettiin paikkaamaan vahinkoja.
David Carradine savutti ganjaa aika rankasti ja Claudia Jennings haki oman kemiallisen tehostajansa imuroimalla koksua ja vaikka Jenningsin suorituksesta ei efektiä huomaa niin Carradine on ajoittain huomattavan rento ja huvittunut. Richard Lynch on leffan ilkeä kovanaama joka kiehuu yliampuvuuden rajoilla ja leffan parhaat hetket ovatkin hänen toimittamiaan. David McLean on huonoista uutisista viestinviejää rääkkäävä konna ja mitään muuta ei Bpokalypsin isoimmalta kelmiltä pidä odottaa.
Roger Cormanin suurin saavutus elokuvataiteelle taitaa olla Portsarina ja [I]Deathsport[/I] todistaa että joskus viisain liike on jättää tyyppi ulkopuolelle, sillä sisällä oli ja on yhä tyyppejä jotka eivät sinne sovellu. Cormanin halpistallin kokeilu mille voi nauraa hyvällä omatunnolla ja kertanaurujen jälkeen sen voi unohtaa. Oikeata arvosanaa on mahdoton antaa leffan ollessa kiistatta huono, mutta hauskalla tavalla.
