Toimittaja Harry Walsh (Nielsen) on senaattori Zachary Wheelerin (Dillman) auto-onnettomuuden rikospaikalla ja hyppää ambulanssin kyytiin, jolla senaattoria viedään sairaalaan. Sairaalan odotushuoneessa hoitajat vakuuttelevat Walshille kivenkovaa naama vakavana, että Wheeleriä ei ole ko. sairaalassa sinä iltana nähtykään. Walsh luottaa kuitenkin niin paljon omiin silmiinsä, että lähtee selvittämään mistä on kyse. Ihan heppoisesta jutusta ei olekaan todella kyse. Hallituksen nimismiesten salaliitto, umpikierot, tieteessä hämmästyttävästi edistyneet lääkärit sekä ihmiskloonit, joiden pääkoppa vilisee tyhjää, ovat tarinassa vahvasti mukana.
Leslie Nielseniltä en ollut tätä ennen nähnyt yhtään vakavaa roolia ja mm. loistavien Mies ja alaston ase -leffojen jälkeen luulin, että miestä onkin vaikea katsoa naama pokerina, vaikka ukko näyttelisi kuinka uskottavasti. Onneksi Nielsenin komediaroolit eivät ole tätä leffaa täysin onnistuneet pilaamaan, kyllähän miestä katsoo ihan oikeanakin Näyttelijänä.
Se mikä Ruumisvarkaan kokonaisuutta pahiten rikkoo, on sen ikä; kuten monista muista ajan tieteisleffoista, aika on syönyt myös osansa sen uskottavuudesta. Sinänsä leffan aihekin on nykypäivänä jokseenkin naurettava, vaikka tuohon maailman aikaan tätä väsättiin aivan kulmat kurtussa. Onneksi leffa ei paljon erikoistehosteilla lähde nykykatsojaa piinaamaan vaan kaikki vähänkin scifistävät jutut ovat tehty kotikonstein mielikuvituksella. Toisaalta suurin syy tähän purnaamiseeni saattaa olla se, että ikivanha videokasetti, jolta tätä katsoin, oli leikattu aivan törkeän huonosti.
Leffa on tehty monen nykykatsojan silmissä aivan naurettavaksi lopputulokseksi, mutta siitäkin huolimatta että sen tekijät olivat ensikertalaisia (ohjaaja Wynn ja toinen käsikirjoittajista) niin ei voi kiistää, ettei elokuvaa olisi tehty taidolla, sydämellä ja ennen kaikkea mielikuvitusta käyttäen. Kyllä tällaiselle lämpenee aina, kunhan sitä ei vain ahmi liikaa.
nimimerkki: JohnRambo
