Kaksi heppua tekevät köydellä murhan ihan vaan kokeakseen, miltä tappaminen tuntuu. Nuoret, sivistyneet ja melko snobahtavatkin herrasmiehet päättävät pisteeksi iin päälle sulkea uhrinsa arkkuun ja tarjoilla sen päältä vierailleen illallista. Kestääkö pokka?
Hitchcockin ohjaama Köysi on monessa mielessä erikoinen leffa. Se koostuu kymmenen minuutin pituisista otoksista, jotka on yhdistetty toisiinsa saumattomasti (tähän aikaan vempeleet eivät mahdollistaneet pidempiä otoksia). Katsoja saa siis todistaa tapahtumia leikkauksitta, ajan kulkiessa eteenpäin “oikeaa” tahtia. Pläjäys sijoittuu vain yhteen asuntoon, ja massiivisen kameran vapaa liikkuminen ahtaassa tilassa on ollut äärimmäisen työn takana.
Niinpä, köyden aikaansa edellä olevaa toteuttamistapaa voi vain ihailla. Tosin nämä pikku kikat ovat verottaneet jonkin verran itse katselunautintoa: realistisen aikakäsitteen takia illalliskutsujen seuraaminen menee välillä lähinnä masentavan realistisesti vieraiden jaarittelun seuraamiseksi. 77 minsaa on ehdoton maksimi. Ja eihän tämä katsojan silmin näytä sen hienommalta kuin tavallinen näytelmä, vaikka työtä on nähtykin. Granger ja Dall ovat kuitenkin taitavia näyttelijöitä, ja Hitchin vakkarihahmo Stewart hoitaa homman kuin vettä vaan.
Ihan parasta taajuuttaan ei Alfred tässä filkassa tavoittanut, vaikka homma jääkin mieleen teknisesti vaikuttavana kokeiluna. Jotakin ohjaajalle tyypillistä löytyy silti köydestäkin, ja reippaasti piilohomohtavilta tuntuvat hahmot ovat 40-luvun rainaksi kunnioitettavan uskalias juttu. DVD-julkaisu on restauroinnin puolesta upea, ja ekstratkin viiden kuulan kamaa.
