John Woo on lopullisesti siirtynyt Paycheckin myötä tusinaohjaajaksi Hollywoodissa, ja pahaa tekee katsoa hänen uravalintaansa. Killer ja Bullet In The Head tyyliset loistoelokuvat ovat jo menneisyyttä ja Woo sen kuin jatkaa nimensä tahraamista. Ainoastaan Face/Off ja MI2 ovat ainoat elokuvat Hollywoodista, joita kannattaa mainostaa Woon elokuviksi.
Ben Affleck esittää Michael Jennings nimistä tietokoneinsinööriä, joka työskentelee kopioiden muiden firmojen tekemiä laitteita. Parin kuukauden työskentelyn jälkeen kopiointi on valmis, jonka jälkeen Jenningsin muisti siltä ajalta pyyhitään pois. Näin poistetaan mahdolliset vuodot ja tiedot vakoilusta.
Jennings saa elämänsä tarjouksen, kun hänelle tarjotaan isoa palkkashekkiä kolmen vuoden työstä, jonka hän tietenkin ottaa vastaan. Kolmen vuoden päästä työ on tehty, muisti viety mutta asiat eivät ole niin kuin niiden pitäisi olla. FBI syyttää Jenningsiä kansallisen turvallisuuden vaarantamisesta, ja työnantajakin haluaisi nähdä Jenningsin kuolevan. Eipä hätää, kun ennen muistin tyhjentämistä Jennings lähetti itselleen paketin erilaisia tavaroita, jotka auttavat häntä pääsemään pois pulasta.
Paycheck jää yllättävän yksipuoleiseksi elokuvaksi, joka ei juonellaan juhli mutta toimintakohtaukset sentään toimivat. Ben Assleck ei tietenkään sovi toimintasankariksi, puhumattakaan insinöörin rooliin mutta parituntia kestää persenaamaa katsoa.
Toimintanero John Woo on kokonaan menettänyt kykynsä, eikä edes pysty hyödyntämään tavaramerkkejänsä. Hän kuitenkin pystyy rakentamaan tusinaelokuville tyypilliset toimintakohtaukset, jotka hienoa katseltavaa muttei mitään muuta. Paycheck jää loppujen lopuksi vain tavalliseksi tusinatoimintaelokuvaksi, jota ei uskoisi Woon elokuvaksi. Mistään täydellisestä elokuvasta ei ole kyse mutta kuitenkin mukavat parituntiset leffasta irtoaa. Aivot narikkaan ja pullo kylmää juotavaa viereen, niin luvassa on parituntinen typerää toimintaviihdettä.
