Haudattu on teemaltaan hyvin lupaava, mutta myös samalla yhden ison kysymyksen herättävä elokuva.
Sen päähenkilönä on amerikkalainen, Irakissa rekkaa ajava avustustyöntekijä Paul Conroy, joka kaapataan kesken avustussaattueeseen kohdistuneen väijytyksen ja kuopataan elävältä pimeässä arkussa Irakin valtavaan hiekkalaatikkoon. Paulin edesottamuksia seurataan kännykän, sytkärin, taskulampun ja parin hehkutikun avulla. Puhelimen päässä olevia henkilöitä, joiden kanssa Paul puhuu, ei elokuvan aikana näytetä.
Mainitsemani iso kysymys on, saadaanko tunnelmaa rakennettua ja pidettyä yllä onnistuneesti näin vähillä varoilla? Kyllä ja ei. Kyllä, koska Ryan Reynolds onnistuu erittäin hyvin pääosatehtävästään. Hänen tuskansa on aistittavissa joka kohtauksessa, kun hän kauhun vallassa ja ahtaassa tilassa joutuu miettimään selviytymiskeinoja, ja yrittää epätoivoisesti saada yhteyttä vaimoonsa ja erilaisten virastojen pomoihin, jotka voisivat mahdollisesti häntä auttaa. Oman lusikkansa soppaan heittää myös Paulin haudannut kaappaaja, joka vaatii hänestä lunnaita. Kyllä myös siksi, koska valaistuksen osalta kyseessä on yksi viime vuosien parhaiten onnistuneista elokuvista. Erityisesti sytkärin epärytminen valaistus luo upean, hyvin klaustrofobisen tunnelman.
Kyllä ja ei, koska itse käsikirjoitus, vaikka ajoittain kompasteleekin, on hyvä. Parhaimmillaan Paulin käymät puhelinkeskustelut toisten ihmisten kanssa ovat mainiosti kirjoitettuja ja uskottavia, huonoimmillaan hätiköityjä. Itse tapahtumat etenevät enimmäkseen soljuvasti Reynoldsin ansiosta, mutta hieman puolivälin jälkeen tulee käärmeen sisältävä kohtaus joka tuntuu väkisin tehdyltä täytteeltä, ja jonka olisi helposti voinut jättää leikkauspöydän lattialle keräämään pölyä. Käsikirjoituksessa riittää myös epäloogisuuksia, etenkin puhelimen kuuluvuuden suhteen – paitsi jos Irakissa on oikeasti parempi verkko kuin Suomessa. Se ei kuitenkaan haittaa, jos vain antaa elokuvan viedä mennessään.
Ei, koska leikkaus, joka sinänsä on tasoa ihan ok, on ajoittain tympäisevän ylityyliteltyä. En ymmärrä, miksi elokuvassa jossa on muuten niin ahdas tunnelma, käytetään tehokeinona kameran liikuttamista itse arkun ympäristössä niin massiivisella tavalla että esim. mennään suoraan ylöspäin muutama metri itse arkusta ja tehdään nopeita liukuja kameralla. Meinasi muutaman kerran latistua tunnelma pahasti sen takia – tulee sellainen tunne, että ohjaaja aliarvioi katsojan käsitystä elävältä haudattuna olemisesta. Ei myös siksi, koska ohjaaja yrittää saada elokuvaan mukaan myös tietynlaista poliittista sanomaa sodan eri osapuolten nurkkaan ahtautumisesta. Ottaen tapahtumapaikan huomioon se on ymmärrettävää, mutta enpä tiedä onko sille kovinkaan paljon virkaa kauhutrillerien tyylilajin parissa.
Haudattu on elokuva, joka tekee paljon asioita oikein ja paljon asioita väärin. Ryan Reynoldsin roolisuoritus, ohjaajan valaistusratkaisut ja elokuvan hapuileva, mutta toimiva käsikirjoitus pitävät kasassa tätä epätasaisesti ohjattua mutta mukiinmenevää elokuvaa, joka on ajoittain yksi viime vuosien parhaista trillereistä, ajoittain pakkopullaa.
