Eddie Murphyn ura on ollut jo kohta kaksi vuosikymmentä alamäessä, eikä sille näy loppua. Miehen ura ei tästä luultavasti enää nouse. Tämän todistaa viimeistään Murphyn osittain käsikirjoittama Norbit, joka on lievästi ilmaistuna säälittävä tapaus. Tämä elokuva muistuttaa kovasti vuonna 1996 valmistunutta Pähkähullua professoria, jossa Eddie Murphy oli pääosassa tai pikemminkin pääosissa. Norbitissa mies vetää kolmen ihmisen roolit ja tässä vielä viljellään läskihuumoria.
Norbit (Murphy) on kasvanut koko lapsuutensa ja nuoruusikänsä orpokodissa. Mies menee naimisiin ylipainoisen ja ilkeäluontoisen Rasputian (Murphy) kanssa. Vanhan Orpokodin ympärillä lisäksi käydään kähmintää ja kaupunkiin saapuu Norbitin lapsuudenystävä Kate (Newton), joka on päättänyt ostaa orpokodin ja jatkaa sen toimintaa.
Jenkkikomedia on ollut jo vuosia syvässä lamassa, eikä Norbit anna tilanteeseen mitään toivoa. Pohjamudissa vaan mennään. Tämä elokuva ei ole edes hauska ja kierrättää jo moneen kertaan nähtyjä vitsejä. Tässä on vain alapäähuumoria ja läskivitsejä. Hollywoodissa selvästikin kärsitään uusien ideoiden puutteesta. Läskivitsejä ja alapäähuumoria on jo nähty liiankin monta kertaa. Vitsit, jos niitä vitseiksi voi sanoa, eivät ole edes hauskoja.
Norbit on muutenkin erittäin haukotuttava. Usein on vain yhdentekevää laahaamista ja sitten heitetään väliin pari alapää- tai läskivitsiä. Eipä muutenkaan juonikuviot saa mitään tulta alleen ja elokuva on kaiken lisäksi erittäin ennalta-arvattava. Norbitia ei pääse missään vaiheessa sanomaan omaperäiseksi. Tulee melkein olo, että tämä on jo nähty.
Eddie Murphykin on tässä jopa huonoimmillaan. Ei mies ole enää pitkiin aikoihin saanut hyviä rooleja, mutta tämä on häneltä jo pohjanoteeraus. Vaikka Murphy vetääkin kolmen ihmisen roolin, niin mikään ei ole edes lähellä hauskahkoa. Saipa Eddie Murphy jopa kolme Razzietta, ja ihan aiheestakin. Eikä Thandie Newton ole yhtään vakuuttavampi. Cuba Gooding Jr.:llä on sentään jotain yritystä, mutta ei hänkään saa elokuvaa pelastettua.
