Uhrijuhla sai ilmestyessään hävyttömän vähän huomiotta. Ja vähän niin kuin se ei olisi riittänyt, niin koko elokuva oli vähällä tuhoutua elokuvassa alasti näytelleen Britt Eklandin silloisen miehen Rod Stewartin toimesta. Kaiken lisäksi elokuvaa leikattiin alkuperäisestä kaksituntisesta alle puolitoistatuntiseksi filmiksi.
Uskovainen poliisi Neil Howie (Woodward) joutuu kadonnutta tyttöä jäljittäessään eräälle syrjäiselle saarelle. Saaren asukkaat ovat hylänneet kristinuskon ja palvovat pakanajumaluuksia. Heidän uskonnossaan on alastomien tyttöjen tanssia, fallossymboleja ja uhrilahjoja. Tämä kaikki tietenkin järkyttää Howietta.
Elokuva ei sinänsä ole kovin pelottava tai jännittävä, mutta tämä on omalla oudolla tavallaan karmaiseva. Elokuvan tunnelmaa ei luoda tavanomaisin keinoin vaan sitä luodaan muun muassa alastomilla tanssitytöillä ja fallossymboleilla. Varsinkin Britt Eklandin näyttelemän Willowin tanssahtelu alasti ja ihmisryhmän tanssi ja laulu fallossymbolin ympärillä on omituista, mutta hienoa katseltavaa. Myös lopun uhrijuhlakulkue on todella upea.
Ja näyttelijätyökin on todella hienoa. Christopher Lee tekee yhden parhaimmista rooleistaan lordi Summerislena. Hän saa Summerislen tuntumaan todella erikoiselta tyypiltä. Edward Woodward tekee hienoa työtä uskovaisena Neil Howiena. Myöskin Britt Ekland tekee todella hienoa työtä. Hänelle olisi kyllä suonut enemmänkin aikaa leffassa.
