12-vuotias Trevor (Osment) saa idean, kuinka maailma voisi muuttaa paremmaksi paikaksi. Hän päättää auttaa ihmisiä ja nämä sitten auttavat vuorostaan muita ihmisiä. Trevor yrittää myös auttaa äitiään Arlenea (Hunt) ja opettajaansa Eugene Simonetia (Spacey). Samaan aikaan toimittaja Chris Chandler (Mohr) yrittää selvittää, miksi ihmiset ovat kiinnostuneet toistensa auttamisessa.
Onhan toisten ihmisten auttaminen hieno ajatus ja varmaan hyvällä asialla tässäkin ollaan oltu. Mutta kokonaisuus ei vain ota toimiakseen. Ensimmäinen puolitoistatuntinen menee hyvin, mutta viimeisen puolen tunnin aikana alkaa elokuvalla menemään heikosti. Dramaattisia tilanteita on pistetty mukaan hyvin ja tarina etenee muutenkin jouhevasti. Mutta viimeisen puolen tunnin aikana elokuva alkaa laahaamaan pahasti. Myös loppu on turhan pitkitetty ja asiaa vieläpä väännellään rautalangasta kulmaan jos toiseenkin. Tosin lopun suhteen on hattua nostettava siitä, että se poikkeaa melkoisesti perinteisistä Hollywoodin elokuvista. Tosin siinäkin jää sellainen maku suuhun, että tarkoituksena oli vain saada katsojat itkemään.
Leder on saanut myös tyypilliseen tapaansa tungettua mukaan melko yhdentekeviä kohtauksia ja henkilöitä. Esimerkiksi loppupuolella oleva siltakohtaus tuntuu tarinan kerronnan kannalta aika turhalta. Myös elokuvan tyyli olisi jättänyt toivomisen varaa. Jos halutaan näyttää, että maailma on ikävä paikka, niin tehdään edes se kunnolla. Nyt jotenkin ikävät asiat vain käväisevät näyttäytymässä ja sitten ne lakaistaan pikaisesti piiloon. Ainakin pummista, jota Trevor auttaa elokuvan alusta, olisi saanut paljonkin irti. Muutenkin olisi voitu näyttää enemmän näitä ikäviä juttuja.
Kevin Spacey tekee tuttuun tyyliinsä loistavan roolisuorituksen. Ihan samassa vedossa hän ei ole kuin American Beautyssä, mutta lähelle päästään. Helen Hunt tekee tässä elokuvassa yhden parhaimmista rooleistaan. Haley Joel Osment ei ole tässä leffassa niin hyvä kuin Kuudennessa aistissa, mutta hommansa hänkin hoitaa ihan hyvin.
Ei elokuva siis aivan toivoton ole. Näyttelijät sentään pelastavat paljon. Myös tunnelma on hyvä suurimman osan elokuvasta. Eivätkä musiikitkaan huonoja ole. Käsikirjoituskin on varsin hyvä. Ihan mukava draamahan tämä on katsoa, mutta on parempiakin nähty.
