Nolojen tilanteiden elokuvat ovat katsojille vaikeita. Kuvien välkkyessä yhä noloimpina ja noloimpina katsoja alkaa tuntea häpeää ja häpeänsekaista myötätuntoa nolojen tilanteiden uhreja kohtaan. Sacha Baron Cohen tekee hyvää työtä vakiinnuttaessaan mainettaan uuden vuosituhannen nolojen tilanteiden miehenä valtavirran makuun räätälöidyssä Borat-elokuvassa.
Kuvitteellinen dokumentti lähettää kazakstanilaisen reportterin Borat Sagdieyvin (Cohen) kohti Yhdysvaltoja jalona päämääränään sivistää kapitalistiystäviään pienen maan ihmeistä. Kaikkea amerikkalaisille pyhää häpäisevä junttikomedia on naurumyräkkää estottomille, ja tuskallista seurattavaa kaikille muille.
Törkyklassikko
Larry Charlesin ohjaama ja osaksi Cohenin käsikirjoittama Borat on kuvattu dokumenttia mukaillen ja lavastetut kohtaukset ovat aika ajoin hyvin toden tuntuisia. Tyylivalinta kummastuttaa, sillä Cohenin toilailuissa tietynlainen yhteiskuntakritiikki kuuluu kyllä asiaan, mutta sen kummempia poliittisia tai sosiaalisia linjavetoja ei satiireille ja dokumenteille ominaisesti löydy.
Borat onkin kokoelma yhteensidottuja sketsikatkelmia, joita yhdistää samanlainen hullunkurinen asenne. Muodollisesti pätevä komedia löytänee tiensä kohdeyleisönsä muodollisesti sopiviin kehonosiin. Naurattaa ja hävettää, mutta puhtia ja johdonmukaisuutta ex-neuvostoreportterilla ei ole kuin pienimuotoiseksi törkyklassikoksi.
nimimerkki: Martin van Wetten
