Kun näin julisteen elokuvasta There Will Be Blood, ajattelin, että kyseessä olisi Saw-sarjan tekijöiden uusin kauhuelokuva. Yllätys oli suuri, kun kyseessä olikin kaksi ja puolituntinen draamaelokuva öljybisneksen alkuajoista.
Elokuvassa kerrotaan öljypumppari Daniel Plainviewin (Day-Lewis) elämästä 1900-luvun alkupuolella. Plainview elää amerikkalaista unelmaa ja nousee duunaritasolta kovaksi liikemieheksi. Samalla hän kouluttaa ottolastaan liikeasioissa. Öljykaivosten määrän kasvaessa ongelmia tulee vastaan, mutta häikäilemätön Plainview tekee kirjaimellisesti kaikkensa menestyäkseen vielä paremmin.
Juoni ei välttämättä kuulosta järin mielenkiintoiselta, mutta hienon toteutuksen ja henkilöhahmojen myötä There Will Be Blood on ajatuksia herättävä mestariteos. Daniel Day-Lewisin onnistuminen huomattiin onneksi myös 2008 Academy Awardseissa. Vähemmälle huomiolle on jäänyt myös hyvin kahta roolia vetänyt Paul Dano. Ohjaaja Andersonin nerokkaan screenplayn vuoksi muutamat kohtaukset ovat todella ainutlaatuisia klassikonalkuja. Mielestäni elokuva muistutti aika ajoin Orson Wellesin Citizen Kanea pienemmässä mittakaavassa. Ainakin There Will Be Blood pohtii samoja tärkeitä asioita rahan merkityksestä onneen.
Olen kautta aikain vältellyt elokuvia joiden sanoma on, ettei raha tuo onnea ja joissa päähenkilö on rikas mies joka ei välitä mistään muusta kuin rahasta. Monet tällaisista elokuvista pyörivät teemansa ympärillä koko ajan ja tuntuvat enemmän ohjaajan kannanotolta. There Will Be Blood ei kuitenkaan kuulu tällaisiin tapauksiin. Elokuvassa itse raha tai ihmisen kunnianhimo ei suoranaisesti ole paha asia, vaan dekkari-tyyppisesti kyseessä on enemmänkin yksittäisen ihmisen ahneus ja erehtyvyys. Alussa elokuvaa voisi luulla onnellisesti loppuvaksi kasvukertomukseksi, mutta sitä se ei ole. Elokuvavuoden 2007 parhaisiin teoksiin kuuluva There Will Be Blood vangitsee pituudestaan huolimatta hieman kärsimättömämmänkin katsojan mielenkiinnon.
