Asiallisen typerään meininkiin ei ehdi ollenkaan turtua.

18.6.2006 13:37

Arvioitu elokuva

Käsikirjoittajat: , ,
Alkuperäinen nimi:Police Squad! Help Wanted
Valmistusvuosi:1982

Kun ZAZ-kolmikko eli voimakkainta aikaansa, niin se loi parodisen TV-sarjan nimeltä Police Squad vuonna 1982. Sarja ei pahemmin menestynyt ja sitä tehtiin valitettavasti vain kuusi jaksoa, mutta se pääsi kulttimaineeseen VHS-julkaisujen myötä. Suomessa tämän sarjan pystyi bongaamaan videovuokraamoista nimillä Hei me pamputetaan ja Hei taas me pamputetaan.

Päähenkilönä on Leslie Nielsenin tulkitsema kova rikospoliisi Frank Drebin, joka huimaa älyään, katutietämystään ja laboratorion apua käyttäen ratkaisee vaikeilta tuntuvia rikostapauksia. Oli kyseessä sitten teurastamotapaus, jossa kuolee hirveä määrä lehmiä, tai eläintarhassa hiiviskelevä näpistelijä. Hei me pamputetaan -kasetissa on kolme jaksoa tästä hienosta sarjasta, jossa vitsejä ja gageja tykitetään huimaan tahtiin. Silmät ja korvat kannattaa pitää auki yksityiskohtien ja huonon suomennoksen takia. Sarjan huumori koostuu lähinnä typeristä puujalkavitseistä, jotka toistuessaan vain paranevat. Sarja perustuu hieman toistoon, mutta ei se kuitenkaan ole mikään huono juttu, kun jaksoja on vain kuusi. Asiallisen typerään meininkiin ei ehdi ollenkaan turtua.

Mies ja alaston ase -elokuvat jatkoivat Police Squadin tarinaa ja Frank Drebin sai toilailla niissä kolmen elokuvan verran. Ne tekivät Nielsenistä tähden, mutta ihan yhtä huippu hän on tässä sarjassakin. Hän on kaiken hulluttelun keskellä jäykkä ja kaikessa typeryydessään vieläpä tosikkomainen. Ei mitään naaman vääntelemistä, mikä toimii tällaisessa meiningissä kuin nenä päähän. Muutkin näyttelijät sopivat rooleihinsa täydellisesti, vaikka eivät he mitään Nielseneitä olekaan, ja hahmot ovat hyvin kirjoitettu.

Parodian pilkkakirves uppoa tällä kertaa film noireihin ja poliisisarjoihin. Myös suoria elokuvaviittauksia on mukana. Ja vaikka ZAZ-kolmikko kirjoitti ja ohjasi vain tältä kasetilta löytyvän ensimmäisen jakson, niin siitä huolimatta sarjan taso pysyi yhtä hauskana ja korkealla loppuun saakka. Useiden Leslie Nielsen -kohellusten käsikirjoituksesta vastaava Pat Proft väsäsi tähänkin pari jaksoa. Koska kyseessä on sarja, niin Mies ja alaston ase -elokuvista tuttuun revittelyyn ei oikein ehditä siinä 25 minuutissa, mutta jokaisesta jaksosta lähtee kyllä kunnon naurut. Jos tällainen huumori kolahtaa, niin kannattaa ehdottomasti tutustua, ei varmasti tule pettymystä.

Arvosteltu: 18.06.2006

Lisää luettavaa