Bad Boy Bubby on kuin David Lynchin ja Werner Herzogin syntymätön esikoinen.

4.4.2008 12:28

Arvioitu elokuva

Ohjaajat:
Käsikirjoittajat:
Alkuperäinen nimi:Bad Boy Bubby
Valmistusvuosi:1993
Pituus:114 min

Elokuva kertoo 35-vuotiaasta Bubbysta jota tämän dominoiva isorintainen äiti on pitänyt neljän seinän sisällä tämä syntymästä aina tähän päivään. Aina ulos lähtiessään äiti laittaa kaasunaamarin naamalleen ja sanoo ilman oven ulkopuolella olevan myrkyllistä ja tappavaa ja tästä syystä Bubby ei saa koskaan poistua asunnosta. Päivän rutiiniin kuuluu Bubbyn kylvettäminen, syöttäminen, hakkaaminen ja seksuaalinen hyväksikäyttö. Bubbyn kielintaito ja kaikenlainen kommunikointi ovat puutteellisia ja mies tekee mitä äiti käskee, koska tämä on näin kasvatettu eikä mies ole koskaan nähnyt toista ihmistä joka olisi toisin määrännyt. Kun Bubbyn isä palaa vuosien jälkeen takaisin vaimonsa rinnalle, Bubby kokee Oedipuskompleksiomaisen romahduksen ja antaa elmukelmun laulaa molemmille. Ulkomaailmaan päästyään Bubby on valmis tutkimaan maailmaa muiden silmistä ja kaikki on uutta, jännittävää ja pelottavaa. Näkeehän mies ensimmäistä kertaa auton sekä kuulee kuulee musiikkia, johon mies lopulta kiintyy vahvimmin, isojen rintojen ohella.

Bad Boy Bubby on Hollannissa syntyneen mutta sittemmin australialaistuneen Rolf de Heerin neljäs ohjaustyö. Bubbya esittävälle Hopelle elokuva on ensimmäinen ja tämä tekeekin loistavan roolin väärinkäytettynä, manipuloituna hylkiönä. Tapahtumat keskittyvät koko elokuvan ajan Bubbyn ympäristöön. Yksi hieno yksityiskohta elokuvassa on tapa miten ääniraitaa käytetään. Kaikki puhe ja musiikki heijastetaan siihen miten Bubby asiat kuulee. Vaikka kamera olisi 100 metrin päässä, puhe kuuluu selkeästi jos vain puhuja on Bubbyn vierellä. Elokuvan ajan katsoja toisinsanoen kuulee asiat Bubbyn korvien kautta ja tämä tuo omanlaisensa samaistumiselementin katsomiskokemukseen. Elokuvassa on myös sanottaneen olleen 32 kuvaajaa joista jokainen on saanut kuvata haluamallaan ja parhaiten näkemällään tavalla ja tästä syystä jokainen uusi ympäristö johon Bubby astuu on hyvin erilainen edelliseen verrattuna.

Bad Boy Bubby on erikoinen ja oudolla tavalla mukaansatempaava elokuva, joka käsittelee teemoja kuten Oedipus-kompleksi, yksinäisyys ja kiintyminen. Ulkomaailman “sivistyneet” ihmiset ovat rikollisia, manipuloijia ja oman etunsa tavoittelijoita ja Bubbyn on vain pakko sopeutua heikkoine kommunikoimistaitoineen näiden joukkoon.

Arvosteltu: 04.04.2008

Lisää luettavaa