Käytiin tuossa eilispäivänä vilkaisemassa tämä pätkä leffassa. Itselläni ei ollut mitään tietoa juonesta taikka laadusta, nimenkin olin vain pariin kertaan kuullut mainittavan, joten kauheasti odotuksia elokuvalle en ollut asettanut.
Ben Stillerin “The Secret Life Of Walter Mitty” perustuu James Thurbersin samannimiseen novelliin vuodelta 1939 ja samaisesta tarinasta on jo kerran aikaisemmin väsätty katseltavaa valkokankaalle. Kumpaakaan näistä edellämainituista en ollut vilkaissutkaan, joten minulla ei ollut hajuakaan minkä sortin filmi oli edessä.
Elokuva kertoi siis nimensä mukaisesti Walter Mitty nimisestä Ben Stillerin näyttelemästä miehestä joka jo kuuttatoista vuotta putkeen on työskennellyt negatiivikuva vastaajana “LIFE” lehdessä. Walter uppoutuu usein täysin omaan mielenkiintoiseen mielikuvitukseensa ja “katoaa” kokonaan muusta maailmasta. Täältä herättyään hän huomaa kuinka tylsä oma elämänsä oikeastaan on. Kaikki kuitenkin muuttuu, kun LIFE:n tarkoitus on julkaista viimeinen lehtensä ja muuttua kokonaan internet sivustoksi. Walter saa suuren vastuun viimeisen lehden kansikuvan kanssa, mutta on jotenkin onnistunut möhlimään koko homman ja kadottamaan kuvan. Tästä alkaa suurenmoinen seikkailu merten yli ja välillä vähän lapsellisen oloisia “johtolankoja” seuraten Walter huomaa pian oman elämänsä olevan lähes yhtä mielenkiintoista kuin hänen “päiväunensa.”
Tulihan koko pätkä sitten katsottua ja ihan kelpo teos se olikin. Ben Stiller näytteli/ohjasi ihan hyvin, perussettiä. Ohjaajamme oma naama tosin näkyi lähes joka kohtauksesta eikä Ben Stillerin kasvon muodoista päästy pakoon vaikka himalajalle asti lähdettiinkin. Pakko nostaa hattua kuvausryhmälle, suoraan sanottuna elokuva oli kuvauksen ansiosta helvetin kaunis ja miellyttävä kokemus. Kuvakulmat olivat kauniita kuin Louvressa oltaisiin ja elokuva muutenkin muistutti ulkoisesti taideteosta. Lisäksi musiikki ja soundtrack maailma olivat todella miellyttävää kuunneltavaa ja itse pidin kovasti. Valitettavasti elokuvan heikoin puoli on juoni ja genrestä oltaisiin vaikka yhdessä tekijöiden kanssa voitu päättää: virkistävä komedia vaiko kaunis draama. Näiden yhdistämisestä tuli sotkuinen kokonaisuus, ja elokuva olisi toiminut vain niin paljon paremmin näiden soundtrackien sekä kauniiden kuvauspaikkojen lomassa draamana.
Elokuva parani loppua myöten, aluksi lapselliselta vaikuttava tarina muuttui kehnosta komediasta kelpo draamakomediaksi ja kyllä joissain kohdissa naurattikin, vaikka omalla tavallaan se vähän rikkoi tunnelmaa. Näin jälkikäteen pakko sanoa että tykkäsin ja ehdotan katsomista, vaikkei tämä mikään maailmaa mullistava teos ollutkaan. Kuin joku olisi halunnut kuvata hienoja maisemia ja Ben Stillerin siivittämänä päässyt ohuen juonen kanssa toteuttamaan tätä unelmaa. Stillerin parhaita pätkiä kuitenkin ja kaikinpuolin kelpo leffa.
