Tämä elokuva on se elokuva, mikä teki Marilyn Monroesta Marilyn Monroen. Punahuulinen, hengästynyt blondi on yhä se mitä monet tavoittelevat ja mistä monet haaveilevat.
Elokuvan juoni ei ole mitenkään sykähdyttävän omaperäinen, mutta musikaalina ja komediana mainio, eikä vähiten Monroen hilpeän roolityön ansiosta.
Lorelai Lee (Monroe) ja Dorothy Shaw (Jane Russell) ovat kaksi esiintyvää laulajaa, joista Lorelai on rahanahne ja seurustelee selkärangattoman miljonääri Gus Esmondin (Tommy Noonan) kanssa. Tämän isä ei siedä Lorelaita ja pitää tätä vain rahanahneena onnenonkijana (kuten tämä onkin), joten Lorelain on lähdettävä Pariisiin päästäkseen naimisiin. Dorothy lähtee mukaan merimatkalle valvomaan, että Lorelai käyttäytyy ihmisiksi. Kuitenkin Gusin isä pistää tyttöjen perään yksityisetsivä Ernie Malonen (Elliot Reidin) vakoilemaan Lorelaita. Yllätys yllätys, Dorothy iskee silmänsä Maloneen, ja Lorelai kiinnostuu ärsyttävyyteen asti hölmöstä miljonääristä Sir Francis Beekmanista (Charles Coburn) ja tämän vaimon timanttitiarasta. Luonnollisesti tästä syntyy joukko kommelluksia joihin sotkeutuu mm. pikkuvanha pikkupoika Henry Spofford III (George Winslow).
Elokuvaa siivittävät hienot musiikkiesitykset joista parhainpana voi mainita lähes legendaarisen “Diamonds Are a Girls Best Friend”, jossa Marilyn tanssahtelee hieman kömpelösti vaaleanpunaisessa mekossaan, joka on lähestulkoon yhtä legendaarinen kuin Monroe itse.
Vaikka elokuva muistetaan Marilyn Monroen läpimurtona ja yhtenä tunnetuimpana elokuvana, myös Jane Russell tekee loistavan roolityön terävänä, hieman hyökkäävänä Dorothyna, joka on loistava hahmon täydentämään Lorelain avuttomuutta ja hölmöyttä. Molemmissa elokuvan naisissa, sekä Monroessa että Russellissa on sellaista vetovoimaa että heitä katselee mielellään, ja heitä kuvaa hyvin elokuvan eräs repliikki: “Jos laiva uppoaisi nuo tytöt eivät hukkuisi”.
Marilyn Monroe – fanina voin sanoa, että jos haluaa tutustua hänen töihinsä, tästä elokuvasta kannattaa aloittaa, sillä se määritteli sen pohjan mille hän muut elokuvansa ja imagonsa perusti. Voimme kiittää tätä elokuvaa siitä, että blondeja pidetään tyhminä.