BBC:n tuottaman “Black Adder” -sarjan ensimmäisessä tuotantokaudessa on ollut käsikirjoitusvaiheessa mukana itse salakavalaa brittikuninkaallisten lordia Edmund Blackadderia näyttelevä älykäs koomikko Rowan Atkinson. BBC on aloittanut esittää tätä sarjaa yleisölleen 1983.
Edmund on yleensä juonikas pitäen älykkyyttään korkealla tasolla pitäen palvelijoitaan ja juoksupoikiaan mitättömällä aivokapasiteetilla varustettuna. Hieman pyrkyrimäisyyttä, oveluutta, ja salakavalaa kieroa juonittelua on luvassa neljän tuotantokauden verran.
Itselleni on brittisarjat auennut vasta aikuisemmalla iällä kielitaidon kehityttyä sujuvalle tasolle. Musta Kyy -sarja on yksi monista brittiklassikoista, joka on vaatinut tekstityksen osalta suomentajalta melko paljon mitä oletettavammin. Brittisarjat on kielistä pitävänä loistava tapa poimia uusia ideoita omaan kieliportfolioon makusteltavaksi ja jopa käyttöön, ja jos seuraa sarjaa ilman teksityksiä, sisällöstä jää positiivinen mieli.
Mitä otsikkotitteliin käännökseen tulee, “Adder” on myrkyllinen käärme, joka omaa tumman siksak -sahalaidan selässä ja se on ainut Britanniassa havaittu myrkyllinen käärme. Suomalaistettuna “Kyy”, mitä meillä Suomessa on käärmelajiston myrkyllisenä nimenomaan kyynä tunnettu käärme.
Jos tätä sarjaa katsoo edes ensimmäisen tuotantokauden puoliväliin, lopulta loputkin jaksot ovat periaatteessa samankaltaisia perusteiltaan, toki juoni on joka jaksossa eri vaikka samoja päämääriä ja roolihenkilöiden personallisuuden kehitykset saavat vahvistusta sarjan edetessä ja lähes poikkeuksetta tapahtumamiljöö on hyvinkin rajallinen, mutta ei kyllästyttävä.
Eniten toisistaan poikkeava on aikajanalla tuorein kausi, neljännellä tuotantokaudella tosin on samat näyttelijät, mutta reaalielämässäkin vanhempia iältään, ja neljännessä tuotantokaudessa Britannia on ajautunut saksalaisten kanssa sotaan, ja Rowan Atkinson on juoksupoikineen rintamalla elokuvan tapahtumien lähes yksinomaan sijoittuen juoksuhautaan.
Jos on sitcom, eli tilannekomedia -ohjelmagenren ystävä ja pitää britti-englannin kielen kielisutkauksista ja -kielellä leikittelyä kuunella, tämä sarja on ehdottomasti pakko katsoa. Yhden jakson pituus on vajaat puoli tuntia, ja jokainen jakso sisältää oman tarinansa, myöhemmissä jaksoissa on lopulta vähän sellaista, mitä ei tajuaisi vaikka ei ole kaikkia aiempia jaksoja nähnytkään. Itse katsoin tämän sarjan kaikki neljä tuotantokautta kronologisessa järjestyksessä, ja ehkä neljä tuotantokautta vaikuttaa ihan riittävältä annokselta. Kolmeen tuotantokauteen jääminenkin olisi nostanut tämän klassikoksi.
