Tämä voi kuulostaa oudolta, kun lähden kehumaan elokuvaa, joka käsittelee aiheenaan tappajanukkea, sillä kyseessähän on todella vanha idea. Tottahan tuo, mutta Child’s Play on toista maata. Tämän todistaa niin aiheen ideoitsija Don Mancini, tuottaja ja tappajanuken luoja David Kirschner, kuin ohjaaja Tom Holland.
Tarina alkaa varsin mielenkiintoisesti: voodoota harrastanut sarjamurhaaja Charles Lee Ray (Dourif) pakenee poliisia lelukauppaan, mutta joutuu Mike Norrisin (Sarandon) tappamaksi. Ray ei ole kumminkaan valmis lähtemään manaan majoille vaan päättää jatkaa elämäänsä, mutta tällä kertaa toisessa kehossa. Ainoa, mikä viimeisillä voimillaan osuu hänen käteensä on Kiva kaveri-nukke.
Muutama päivä myöhemmin on 6-vuotiaan Andyn (Vincent) syntymäpäivä. Hän saa äidiltään (Hicks) lahjaksi Kiva kaveri-nuken, joka on nimeltään Chucky. Mutta kukaan ei voi aavistaa, mitä tuon viattoman nuken sisälle kätkeytyy ja miten Andy joutuu pian siitä kovalle koetukselle…
Tämä on siis kuuluisaksi tulleen Chuckyn alkutaival elokuvahistorian sarjamurhaajien joukkoon. Todella hyvin homma kulkee, sillä meno on jännittävää, vaikka pieneksi harmiksi on helppo päätellä, kuka saa seuraavaksi pirulliselta nukelta isän kädestä. Se ei kumminkaan paljon tunnelmaa latista, sillä elokuva luottaa hyvään juoneen, nuken toimivuuteen ja näpsäkkään käsikirjoitukseen. Lisäksi leffa ei sorru liialliseen mässäilyyn verellä, kuten on tapana käydä kauhuelokuvissa.
Ohjaajana Tom Holland hoitaa työnsä rutiininomaisesti ja erittäin huolellisesti, jonka ansiosta syntyy kuin syntyy hienoa jälkeä. Näytelijöistä Chris Sarandon ja Catherine Hicks hoitavat kunnialla kotiin hyvällä eläytymisellä ja sopien rooleihinsa. Alex Vincent hiukan ärsyttää, mutta ottaen huomioon tuohon aikaan hänen ikänsä sen voi ymmärtää, eikä siksi kerjää minulta haukkuja. Onneksi hän näyttelee silloin tällöin hyvin.
Kaikki kunnia menee kumminkin Brad Dourifille, jonka ansiosta Chucky-nukkea rakastetaan kauhufanien joukossa. Dourifin ääni sopii hyvin nukelle, ja jota ilman Chucky ei olisi yhtikäs mitään. Sama heppu on toiminut jatko-osissakin nuken äänenä ja on saanut siitä paljon kunnianosoitusta huolimatta siitä, kuinka jotkut jatko-osat ovat välillä olleet varsin huonoja.
Chuckyn ensimmäinen elokuva on todella hyvä kauhutrilleri, jonka kaikkien kauhuun ja jännäriin hurahtaneiden pitäisi nähdä. Eikä tarvitse pelätä klisheitä, sillä kuka – anteeksi pienestä spoilauksesta – tietää, onko tätä leffaa ennen keksitty aihetta, jossa nukke on hyvin inhimillinen niin sisällä muhinoivasta verestä, kuin myös ajatuksista ja tunteista? Juuri siksi tämä on ainutlaatuinen eli tämä ei voi pettää katsojaa, joka haluaa hyvää viihdettä. Suosittelen!
PS. Yhäkin ihmettelen, miksi tämä oli niitä kiellettyjä elokuvia Suomessa, vaikkei tämä ollut läheskään niin häijy kuin annettiin ymmärtää?
