Pieni kullankaivajakylä villissä lännessä. Tai yhteisö enemmänkin. Parisenkymmentä perhettä pienen virran rannalla, pikku mökeissä. Alueen kaikki muut kullanhuuhdonta/kaivuupaikat on vallannut upporikas vanhus LaHood roistojoukkioineen. LaHood yrittää pelotella tämän pienen yhteisönkin pois, saadakseen itselleen koko alueen. Hänen roistojoukkonsa hyökkäävät silloin tällöin, tehden kaikenlaista vahinkoa. Henkirikoksia ei kuitenkaan tapahdu, jottei laki voi puuttua asiaan. Kun tämä yhteisö on jo ajautunut epätoivoon, saapuu paikalle mystinen pappi. Tämä pappi nostaa yhteishenkeä, ja porukka nousee LaHoodia vastaan. LaHood hommaa puolelleen palkkasoturi Stockburnin ja tämän kuusi apulaista, jolloin saarnamiehen on tartuttava aseisiinsa ja taisteltava kullankaivajien puolesta…
Elokuva on taattua laatua. Clint ei petä, onhan se tullut jo muutamaan kertaan huomattua. Tälläkin kertaa mies ohjaa hyvin, ja esittää saarnaajapappia mahtavasti. Muutkin näyttelijät osaavat asiansa. Elokuvan kässäri on kohdallaan, ja siinä on mukana pienoista mystisyyttä. Kun Eastwood saapuu kullankaivajien keskuuteen, lukee eräs tyttö samaan aikaan raamattua ääneen: “Ja siellä, hallavan hevosen selässä, istui itse kuolema.” Kamera siirtyy Clinttiin joka juuri ratsasti pihaan lierihattu päässään, pitkä takki päällä. Tyttö jatkaa: “Ja Tuonela laskeutui hänen mukanaan…” And hell followed with him. Nämä sanat on kirjoitettu myös dvd:n kanteen. Ja kun Stockburn kuulee saarnamiehestä, hän toteaa: “Kuullostaa tutulta, mutta ei se voi olla hän. Se mies kuoli aikaa sitten.” Lopussa saarnaaja sitten katoaa yhtä nopeasti kuin ilmestyikin…
Jos siis yleensä tykkäät Clintistä, tämä kannattaa katsoa. Jos yleensä tykkäät länkkäreistä, tämä kannattaa katsoa. Kyseessä on erittäin hyvä western, josta ainakin tämä tykittäjä olisi valmis maksamaan jokusen euron dvd:nä… ei aivan yhtä hyvä kuin esim. Italowesternit, mutta hyvä kuitenkin.
