Itäpuun mies se on kova jätkä. Keskellä kirkasta päivää ja karjanajoa hänen Jed Cooper-niminen hahmonsa kohtaa joukon epämukavia miehiä, jotka sitten sen ihmeempiä kyselemättä päättävät lynkata Jedin. Siinäpä heebo sitten killuu narun päässä ja ähkii. Onneksi sattuu paikallinen sheriffi paikalle, katkoo köyden ja heittää kähisevän karjapaimenen häkkiin. Matka vie kohti oikeutta ja pitkin leffaa saadaan nähdä, saavatko oikeutta myös lynkkaajat.
Sekä Apinoiden planeetalle että Likaiselle Harrylle jatko-osat ohjannut Ted Post on ilmeisen selvästi yrittänyt tässä tehdä spagettiwesterniä amerikkalaisittain. Ketsuppia ja lihapullia löytyy mukavasti, mutta spagetti ei ole kiehunut tarpeeksi. Silti lopputulos on parempi, kuin olisi osannut odottaa. Tästä kiitos pääosissa näkyville äijille. Mm. Ed Begley ja Pat Hingle ovat sellaista luottoporukkaa, ettei paremmasta väliä. He ovat rooleissaan miltei yhtä rutinoituneen oloisia kuin Itäpuu.
Leffan kaunistuksena esiintyy Inger Stevens. Kulahtaneen näköinen neito ei oikein vakuuta osassaan, mutta eipä sillä niin väliä. Romantiikka on ajanhukkaa, kun kosto riivaa miehiä.
