Saksalaisilla ei 1942 mene hyvin. Tappioita tulee raskaasti ja erityisesti sukellusvenesota alkaa tökkiä. Tähän ryminään menee vene 96, jota komentaa karhea Lehmann-Willenbrock (Prochnow). Tämän laivan tarinaa seurataan hyvin rauhallisella tavalla. Välissä hyökätään, välissä ollaan itse hyökättyinä ja lopuksi päästään murjottuina kotiin.
Das Boot on kekseliäs ja empaattinen elokuva. Sukellusveneen ahtaus ja kodin kaukaisuus tuntuvat selvästi ja Prochnow tekee hienon suorituksen kapteenina, joka on nähnyt kaiken ja suhtautuu sotaan velvollisuutena, joka on hoidettava mahdollisimman hyvin, vaikka siitä ei pitäisi. Jopa vähäisetkin hahmot saavat ympärilleen lihaa.
Sotaelokuvana Das Boot on hyvin etäinen. Vastapuolen näkökantaa ei tuoda esiin millään ja ainoastaan miehistön näkökanta tuodaan esiin. Tämä yksiulotteinen tapa kuitenkin kertoo eniten juuri sukellusvenesodan kauheudesta. Tappio oli lähes varma ja jos vene upposi oli syytä uskoa, että kuolema oli varma. Äänimaailma kertoo samaa tarinaa. Parhaiten tätä elokuvaa kuvaa se kohtaus, missä vene joutuu syvyyspommituksen kohteeksi. Kaikumittaaja sanoo hiljaa havaintonsa ja kaikki ovat hiljaa. Sitten pommi räjähtää ja vene tärähtää kammottavasti. Pelon ja hiipivän paniikin pystyy suorastaan tuntemaan, mutta miehistö pysyy lujana.
Das Boot on ehdottomasti paras sukellusvene-elokuva, joka kuvaa paitsi elämää sota-aseessa sen kaikessa raskaudessa myös sodan kylmää ja epäinhimillistä logiikkaa. Rohkeus ei ole varattu vain muutamille, vaan on kaikille suotu ominaisuus.
nimimerkki: Jurpo
