Robert Rodriquez ponnahti elokuvamaailman tietoisuuteen vuonna 1992 ohjaamallaan pätkällä El Mariachi, joka on saanut syystä tai toisesta kulttimaineen. Kuuleman mukaan vain 7000 dollaria maksanut elokuva ei mitään erikoista tarjonnut, mutta kun Rodriquezille lykättiin kolme vuotta myöhemmin aivan erikokoinen budjetti käyttöön niin tulostakin alkoi syntyä. Desperado on löyhästi El Mariachin tapahtumiin liittyvä westernimäinen toimintaleffa. Kovasti sitten edellisen leffan ulkomuodoltaan muuttunut El Mariachi mielii kostoa rakastamansa naisen tappamisesta vastuussa olevalle Bucholle. Ennen kiistakumppanien kohtaamista miestä kaatuu kuin heinää ja ehtiipä El Mariachi tietenkin myös löytää uuden sydänkäpysen vierelleen haavoja ja kolhuja paikkailemaan.
Desperado on yllättävän viihdyttävä ja omalaatuinen leffa, vaikka juoni ei monimutkaisuudellaan häikäisekään ja pelkkä mäiskintä on lähinnä pääosassa. Kohtauksissa on käytetty mielikuvitusta ja elokuva rullaa koko ajan sopivalla temmolla eteenpäin. Eritysmaininnan ansaitsee elokuvan aloitus, joka tempaa välittömästi mukaansa. Kun miespääosaa esittävän Antonio Banderasin aisaparina keikistelee vielä salaisten päiväunieni ykköskohde Salma Hayek niin mielenkiinto pysyy takuuvarmasti yllä. Toisin kuin Salman vaatteet, sillä meksikolaiskaunotar nähdään kummia väristyksiä aikaansaavassa petikohtauksessa onnenpekka Antonion kanssa. Herrrrrrkullista!
Desperado on harmiton, mutta viihdyttävä leffa ja myös yllättävän originelli. Rodriquez on tiettävästi tekemässä kolmatta osaa meksikolaisesta kitaransoittajasta, joten jään mielenkiinnolla odottamaan Antonion ja Salman seuraavia säkenöintejä.
