Draaman ohella käsissämme on myös täysiverinen urheiluelokuva.

24.7.2006 00:29

Arvioitu elokuva

Ohjaajat:
Alkuperäinen nimi:He Got Game
Valmistusvuosi:1998
Pituus:131 min

Spike Lee on saarnamies, mutta myös elokuva-alan merkittävin tummaihoinen toimija, joka ei pahemmin suostu kompromisseihin. Do the Right Thing nosti Leen kaikkien huulille. Leffa sai osakseen ylitsevuotavaa suitsutusta. Valkoihoiset intellektuellipiiritkin olivat rivissä hurraamassa, että nyt ollaan rotukysymysten ytimessä. Itse en, kaikesta huolimatta, nostaisi Right Thingiä Leen parhaimpien joukkoon, koska siinä Leelle ominainen provokaatio ja uhkaavuus ei ole vielä täydessä kukassaan. Sen sijaan hänen myöhemmistä elokuvistaan moni jaksaa sykähdyttää aina uudelleen ja uudelleen. Tässä tykityksessä kerron jotain yhdestä suosikistani eli leffasta nimeltä He Got Game-Rankkaa peliä.

HGG kertoo isän ja pojan suhteesta hieman eri näkökulmasta, mihin yleensä on totuttu. Jesus Shuttlesworth (Ray Allen) on erittäin lahjakas koripalloilija, jolla on oikeastaan itse vara valita, missä yliopistossa jatkaa uraansa. Hänen ei tarvitse tehdä tulevaisuutensa eteen mitään, vaan muut tekevät sen hänen puolestaan. Valinta on arvatenkin vaikea. Tarjolla on vain herkullisia vaihtoehtoja. Yliopistot ovat nimittäin valmiit tarjoamaan kaiken kultalautasella, jos valinta vain osuu heihin. Yksi asia on kuitenkin varma. Valitsee hän minkä yliopiston tahansa, niin luvassa on helppoa elämää, villiä seksiä ja rutkasti rahaa. Vastapalveluksena tarvitsee vain tuoda pisteitä yliopiston koripallojoukkueelle.

Big Staten -yliopisto menee vikittelyssään pisimmälle ja järjestää Jesuksen isän Jaken (Denzel Washington) väliaikaisesti ulos vankilasta, jossa hän kärsii tuomiota vaimonsa tappamisesta. Jaken on tarkoitus suostutella poikansa hyväksymään Big Staten tarjous, jolloin hänellä on mahdollisuus päästä ehdonalaiseen. Homma ei kuitenkaan tule olemaan helppo, koska Jesus on kunnon poika ja katkera isälleen. Huolimatta slummitaustastaan, Jesus on tottunut ottamaan vastuuta omasta ja pikkusiskonsa elämästä. Hänen on siis lähes mahdoton keskustella, saati ottaa neuvoja vastaan isältään, joka on syypää hänen äitinsä kuolemaan.

HGG on yksi hyljeksityimmistä Leen “jointeista”. Tähän voi olla syynä elokuvan kielenkäyttö. Dialogi on täynnä provokatiivista kirosanastoa ja arveluttavia seksuaalisia viittauksia. Tietysti voi ollakin, että How do you spell pussy? H-I-V! -tyyliset letkautukset saavat herkimmiltä katsojilta kahvit ja pop cornit väärään kurkkuun. Itse kuitenkin pidän tästä röyhkeästä tyylistä. Pidän myös Spiken viljelemästä symbolismista. Se tekee hänen leffoistaan moniulotteisempia ja antaa katsojalle tilaa omaan tulkintaan.

Elokuva on Denzel Washingtonin bravuuri. Afrotukka ei miestä pahenna, vaan tuo kivasti erilaisuutta hänen roolihahmoonsa. Jaken rooli on jonkinlainen hyvis-pahisroolin risteymä, jossa Denzel saa välillä ilkeillä oikein kunnolla, mutta myös inhimillistyä aika ajoin. Jesusta näyttelevä Ray Allen on mielestäni myös hyvä, vaikka tätä katsoessani en tiennytkään hänen olevan oikea NBA-tähti. Pahat kellot ovat tietysti ehtineet jo kalkattaa, että Allenin suoritus on täydellinen rimanalitus. Itse en kuitenkaan tällaista floppaamista havainnut. Allen voi tietysti olla piirun verran parempi koripalloilija kuin näyttelijä, mutta eipä Amerikasta olisi löytynyt yhtään ammattinäyttelijää, joka olisi yhdistänyt draaman ja donkkaukset yhtä hyvin kuin hän.

Draaman ohella käsissämme on myös täysiverinen urheiluelokuva. Tässä ei näytellä koripallon pelaamista, vaan sitä pelataan. Samoin kaikki kykyjenetsijä ja manageri touhut menevät pintaa syvemmälle. Mukana on paljon koripallotähtiä, valmentajia ja tv-kasvoja. Nimet Jordan, Barkley, Pippen ja O‚Neill herättävät varmasti jokaisen koripallofanin mielenkiinnon. Fanaattisimmille korisdiggareille on tarjolla pelaajagalleriaa aina 50-luvulta lähtien. Elokuvan alussa nähtävä, Aaron Coplandin sävelten tahdittama, montaasi Amerikkalaisesta koripalloilusta on jo itsessään hieno taideteos. Spike tuntuu olevan varsin perinnetietoinen kaveri myös urheilun suhteen.

HGG:lla on tietenkin joitain heikkouksiakin. Spike Leelle ominaisesti mukana on laaja kirjo henkilöhahmoja, joista jotkut jäävät vain harmillisiksi pintaraapaisuiksi.

nimimerkki: mauge

Arvosteltu: 24.07.2006

Lisää luettavaa