Richard Richard (Rik Mayall) ja Edward Elizabeth Hitler (Adrian Edmondson) asuvat yhdessä surkeassa murjussa. Edward on riehakas juoppo ja duon miehisempi osapuoli ja Richie taas on ärsyttävän hysteerinen ääliö. Lisäksi Richien housuissa on tilaa jopa BBC:ltä ryöstetylle videokameralle. Eddien takin sisällä on myös hätätilanne-bitter ja useita taskumatteja.
Kolmas kausi Eddien ja Richien koomista yhteiseloa repii huumoria värikkäästä sanailusta, yliampuvasta slapstickista ja anarkistisilla käänteillä. Eddie on riehakas juoppo ja Richie äärimmäisen ärsyttävä luuseri. Eddien kaverit Spud-gun (Steve o’Donnell) ja Dave Hedgehog (Christoper Ryan) avoimesti halveksivat Richietä ja sama halveksiva asenne välittyy katsojaan. Rik Mayall tehokkaasti luo äärimmäisen ärsyttävän hahmon. Adrian Edmondson repii anarkistisempaa menoa Eddienä ja avoimen brutaalisti murjoo Richietä kaikella mahdollisella, joskin tietysti joutuu itsekin murjotuksi. Molemmat osapuolet ovat luonnollisesti tyhmiä kuin vasemman jalan saappaat mikä laittaa heidät pääasialliseksi irvailukohteeksi.
Kolmannella kaudella Mayallin ja Edmondsonin vessahuumori ja surrealistinen tapakomedia alkaa menettää puhtiaan, mutta silti episodit onnistuvat repimään huumoria irti moninaisista tilanteista. Meno on parhaimmillaan huutonauruhauskaa, mutta heikommillaan vain hymähdyttävää. Hauskat hetket silti pitävät kokonaisuuden positiivisen puolella, mutta vain niukasti. Enempää ei tästä luuseriduosta huumoria olisi irti saatu ilman uudistumista.
