Vuosi 1993 oli herra Spielbergille mahtava. Hän sai ulos kaksi elokuvaa, Schindlerin listan ja Jurassic Parkin. Holokausti-kuvauksesta Schindlerin lista tuli kriitikoiden lellikki ja dinoseikkailusta Jurassic Park yleisön suosikki. Oscareita tipahteli molemmille, niinpä vuonna 1997 hän kokeili samaa. Niinpä hän teki ensin Jurassic Parkille jatkiksen ja sitten orjatyöstä kertovan Amistadin. Eipä onnistunut temppu yhtä hyvin kuin vuonna 1993.
Kadonnut maailma: Jurassic Park on ehdottomasti yksi Spielbergin huonoimmista elokuvista, jos ei jopa huonoin. Leffa maistuu rahastukselle ja jälkimaku on aivan hirveä. Spielberg ajatteli varmaan, että yleisölle riittää pelkkä dinojen näkeminen, ei elokuvan laadulla ole väliä. Lopputulos on ryminää täynnä oleva sekamelska, joka on loppuen lopuksi jopa aika tylsäkin. Näinkin tylsän elokuvan jaksaa kuitenkin katsoa loppuun mielenkiinnolla, sillä kiinnostaa mitä typeryyksiä Spielberg on seuraavaksi kehittänyt.
Ykkösen tapaan tämä kakkonenkin perustuu Michael Crichtonin kirjaan. En ole kirjaa lukenut, mutta jos siinä oli yhtään pohdiskelua kaaosteoriasta ja muusta dinoihin liittyvästä, niin ei tässä Spielbergin epäonnistuneiden kohtausten kokoelmassa ole siitä merkkiäkään. Kun ykkönen vielä edes pintapuolisesti yritti pohdiskella kirjan tapaan, niin kakkosessa ei ole sitäkään.
Ensimmäinen JP sijouttui trooppisella saarella sijaitsevaan dinopuistoon Jurassic Parkiin. Kadonnut maailma sijoittuu sen lähellä olevalle saarelle, alue-b:lle, jossa dinot kehiteltiin. Nyt dinosaurukset elelevät saarella dinojen tapaan hyvin rauhallisesti, mutta nyt sinne lähtee uusia rahanhimoisia idiootteja hakemaan elukoita mantereelle perustaen sinne oman dinopuiston. Samaan aikaan saarta lähetetään tutkimaan joukko fiksuja ihmisiä, joista yksi on Jurassic Parkin verilöylystä selvinnyt kaaosteoreettikko Ian Malcolm (Jeff Goldblum).
Ensimmäisessä dinoseikkailussaan elokuvien kultasormeksi kutsuttu Teppo Pelipurkki teki jännityspitoista seikkailua. Nyt hän yrittää tehdä enemmän kauhuelokuvaa, mutta Tappajahain tekemisestä oli tähän aikoihin kulunut jo yli 20 vuotta, joten “mestariohjaajalla” oli kauhun tekeminen vähän unohduksissa. Kauhun sijaan tarjolla on paljon sielutonta ryminää. Ensimmäisessä osassa oli mukava määrä huumoria piristämässä meininkiä, mitä yritetään kakkosessakin. Säälittävät hauskuutusyritykset toki naurattavat, mutta aivan väärästä syystä.
Näyttelijäpuoli ei ole hoidettu yhtä hyvin kuin ykkösessä. Ykkösestä tuttu Jeff Goldblum on hyvä näyttelijä ja hänen olemuksensa on melkeinpä ainut syy katsoa tämä epäonnistunut dinoviritelmä. Golblum vaikuttaa kuitenkin hieman samalta kuin roolihahmonsakin, eli varsin pottuuntuneelta kun on joutunut mukaan tähän jo valmiiksi tuhoon tuomittuun projektiin. Tämän hetken yksi parhaista koomikoista, Vince Vaughn, on myös hyvä näyttelijä, joka on hyvä tässäkin, mutta ei pysty kumminkaan leffaa pelastamaan. Julianne Moore on yleensä vähintään ok , mutta nyt hän on kauniisti sanottuna surkea. Muut näyttelijät eivät tee mitään erikoista roolityötä, joten en jaksa heitä kommentoida.
Kadonnut maailma: Jurassic Park on suositeltavaa katsottavaa ainoastaan dinohulluille alle 10-vuotiaille pojille, jotka eivät kuitenkaan saa katsoa elokuvaa K-11-ikärajan vuoksi. Yhden tähden roskaa, joka on täynnä epäloogisuuksia ja väsyttävää mäiskettä. Varoitan kaikkia tämän katsomisesta, mutta se on varmaan turhaa, sillä jokainen JP-fani on jo kyseisen teoksen varmasti tarkastanut.
