Elokuva sijoittuu Vietmanin sodan aikoihin. Jerry (Sylvester Stallone) tympääntyy sotaan ja liittyy jengiin, joka tekee terrori-iskuja hallitusta vastaan, ja yrittää saada sodan loppumaan. Ennen pitkää jengi ottaa yhteyttä pommeihin erikoistuneeseen terroristiin, ja FBI pääsee heidän jäljilleen.
En odottanut Rebeliltä paljoa. Elokuva ylitti kyllä hieman odotukseni. Se ei ollut ihan niin surkea, kuin kuvittelin, mutta silti armottoman tylsä. Elokuvassa ei ole kuin pari hienoa hetkeä. Puolikas piste tulee loppukohtauksesta, joka kaikessa karuudessaan on hyvä päätös leffalle. Rebel ei myöskään sorru pitkitykseen, se kestää 80 minuuttia, mikä on juuri sopiva aika – yhtään enempää en olisi kyllä kestänytkään. Rebel vie tarinansa siististi loppuun, eikä loppua pitkitetä liikaa.
Näyttelijäntyö on aika miinuspuolella. Edes hahmojen nimet eivät jää päähän, ja pelkästään se kertoo, että kaikki hahmot ovat aika lailla ohuita. Edes Sylvester Stallone ei ole oikein vedossa, onhan tämä hänen ensimmäisiä elokuviaan, mutta silti. Ohjaus on olematonta ja käsikirjoitus – noh, kaikeksi onneksi elokuva ei junnaa koko ajan paikallaan, mutta eipä tässä paljon mitään tapahdukaan. Juoni kulkee eteenpäin, mutta ennen loppua juuri mitään ei tapahdu.
Musiikit ovat sentään ihan OK. Ne eivät kyllä ole mitenkään erityisen mahtavia, mutta sentään paremmalla tasolla kuin näyttely. Kuvauskaan ei päätä huimaa. Vioistaan huolimatta Rebel ei kuitenkaan ole ihan niin huono kuin voisi luulla. Elokuvassa on muutama hienokin hetki, esimerkiksi toiseksi viimeinen kohtaus kerrostalon katolla, sekä tuo edellä mainittu viimeinen kohtaus. Kaksi tähteä on leffa ansainnut.
