Housea katsottuaan on hankala kuvitella Hugh Laurie ilman kyynisyyttä tai parransänkeä. Saati sitten adoptoimassa perheeseensä hiirtä Geena Davisin kanssa – suomeksi puhuttuna.
Stuart Little – Pieni suuri hiiri on vuonna 1999 valmistunut koko perheen elokuva, jonka reilun sadan miljoonan taalan tehosteet ja perhearvoja ruotiva lapsekas teema saivat leffakansan liikkeelle. Tätä nykyä kaikkien aikojen kahdensadan eniten rahaa takoneen elokuvan listalla oleva leffa perustuu E.B. Whiten kirjaan ja käsikirjoitusta on ollut rustaamassa mm. kuulu satujen ystävä M. Night Shyamalan.
Kuten arvata saattaa, on Stuart Littlen voima söpöydessä. Lisäksi pikkuisen hymyilevän karvaturrin sopeutumistarina tarjoaa monta jännitys- ja hauskuutushetkeä, joten siinä mielessä Stuartin menestystarinaa ei tarvitse ihmetellä, vaikka vastapainona elokuva tarjoaa varsin tasapaksua perheonnisiirappia.
Niin kissoista kuin Stuartin pyöreäsilmälasisen ihmisveljen sliipatuista kamuista tehdään elokuvan pahikset asenteella, alkaen perheen Snowbell-kissasta, jolla tosin on sydän paikallaan. Stuartin perhekään (Davis, Laurie, Lipnicki) ei jää aivan statisteiksi hiirulaisen tarinan tiimellyksessä, vaan siivu (juusto)kakusta liikenee myös sivuhahmoille.
Stuart-jyrsijän seikkailu ei kuulu elokuvan suuriin hetkiin, mutta sitäkin selvemmin perheiden yhteisiin elokuvahetkiin. Lapsi- eli kohdeyleisöä vaisu dubbaus ja alleviivatun suora kasvutarina pakkokarikkoineen kun eivät vaivaa.
