Emily (Gwyneth Paltrow) on rikas, nuori vaimo, joka pelehtii Viggo Mortensenin näköisen taidemaalarin, Davidin kanssa. Aviomies Steven (Michael Douglas) on pienissä rahavaikeuksissa ja tietää vaimonsa uskottomuudesta, niinpä hän kiristää Davidin listimään Emilyn. Tietenkin luodinkestävään suunnitelmaan tulee odottamaton muutos kun Emily säilyy hengissä ja murhaaja saa paistilämpömittarin kaulaansa.
Kyllähän aviomiesten pitäisi jo tietää, ettei täydellistä murhaa olekaan. Hitchcockhan totesi sen klassikkoelokuvassaan Täydellinen rikos. Ainahan jokin menee pieleen, vaikka suunnittelisikin kaiken viimeistä myöten. Parasta katsojan kannalta olisi ajatella Täydellistä murhaa itsenäisenä elokuvana, ei Hitchcockin uusinta versiona. Sen verran voin kunniaa tälle antaa, ettei tämä ole Gus Van Santin Psyko, vaan tässä on uskallettu muuttaa käsikirjoitusta ja ohjaustyyliä. No, onhan Täydellinen murha kliseinen ja nähty ennenkin, mutta ei se täysin surkea tekele ole. Jos ohjaus ja käsikirjoitus eivät ole parhaasta päästä, niin näyttelijät ovat a-luokkaa. Michael Douglas on aina karismaattinen, vaikka suunnittelisikin kylmäveristä murhaa, ja Gwyneth Paltrow on sopiva uskottoman vaimon rooliin, joka on saatava hengiltä. Myös Viggo Mortensen, ennen Taru sormusten herrasta-trilogian tuomaa kuuluisuutta, on uskottava boheemitaitelijana. Ja kukapa olisi parempi hyvät raksuttimet omaavan etsivän rooliin kuin David Suchet. Mutta hyvät näyttelijät eivät aina voi pelastaa elokuvaa. Täydellinen murha ei ole erityisen kekseliäs juonenkäänteissä, sillä ne on jo useampaan kertaan kierrätettyä tavaraa. Myöskään musiikki ei ole parhaasta päästä, vaan se häiritsee enemmän kuin luo tunnelmaa. Täydellinen murha on tusinatavaraa, joka ei ole mullistava kokemus, mutta menettelee tylsään iltaan. Juuri ja juuri kahden pisteen arvoinen tekele.
nimimerkki: LeffaPopcorn
