Poliisi Neil Howie (Edward Woodward) saapuu eräällä mystiselle skottilais-saarelle saatuaan Rowan nimisen tytön katoamisperäisestä vihjeen. Saaren kummalliset asukkaat ovatkin epäillyttävää porukkaa ja vaikka he vakuuttelevatkin poliisille, että tyttö ei edes ole olemassa, poliisi huomaa petollisuuden ilmassa. Saarella tapahtuu muutenkin muita omituisuuksia, kuten alastomien naisien tansseja, joista ylpeä uskonmies-poliisi järkyttyy ja saa selville mitä karmivimpia asioita. Lordi Summerisle (Christopher Lee) ja muut saaren asukit eivät tunnu välittävän kristinuskosta tippaakaan vaan palvovatkin aivan muuta. Poliisillekin siitä seuraa järkyttäviä tapahtumia.
Wicker Man tai sitten Suomen älypäiden keksimä Uhrijuhla on yksi maailman aliarvostetuimmista elokuvista ja syy lienee siinä, ettei siinä paljon kauhun elementtejä ilmene. Itsekin pidän tätä paremminkin loistavana trillerinä. Paikoin Wicker Man on myös todella järkyttäväkin. Vaikka elokuvassa ei kauhuilla on siinä rutkaasti järkyttäviä kohtauksia kuten jo aiemmissa arvosteluissa mainittu loppukohtaus, joka on omassa karmivuudessaan yksi ikimuistoisimpia. Robin Hardy on minulle tätä elokuvaa lukematta täysin tuntematon ohjaaja, mutta taitoja ja tyyliä mieheltä löytyy Wicker Manin perusteella. Hyvin hän on saanut melko rankan elokuvansa pysymään kasassa. Käsikirjoituksessakin on tyyliä. Pisteitä Anthony Shafferin nerolle mielikuvitukselle. Kyseinen herra on kirjoittanut mm. Hitchcockin Frenzyn, joka tosin on leimattu yhdeksi Hitchcockin huonoimmaksi elokuvaksi. Mies tekee tämän elokuvan parissa kyllä loistavaa työtä. Varsinkin nerokkaasta ja ihailtavasta loppukohtauksesta Wicker Manille likeni puolikas pallukka.
Kantavaa elokuvan voimaa tuovat myös näyttelijät. Edward Woodward on loistava poliisi Neil Howiena. Varsinkin loppua kohden hänen kykynsä ilmenevät hyvin. Monta muutakin hyvää näyttelijää elokuvasta löytyy, mutta kaikkien yli kohoaa Hammer-filmistäkin tuttu veteraaninäyttelijä Christopher Lee, jonka roolisuoritus Lordi Summerislena on eräs aidoimmista. Hetken jo voisi oikeasti luulla Leetä sekopääksi. Wicker Mania on myös hakuttu ruotsalaisnaikkosen Britt Eklandin kohutusta pomppivasta nakuilusta. Silmänruokaa riittää kyllä muussakin, nimittäin elokuvan kuvauspaikat on uskomattoman kauniisti valittu, erityisesti voisi taitelijan silmä vain ihailla loppukohtauksen kauniita kalliojyrkännettä tai pienen kylän ympäristöä. Huonoja puolia Wicker Manissa ei löydy juuri ollenkaan, mutta pahin taitaa olla kyllä kuvaustyyli joka heikkenee vain joissakin kohdissa, mutta muuten se toimii. Ei mitään vakavaa siis, mutta pahoiteltavaa. Muusiikkikin sopii yllättävän hyvin ja hyräilemään pisti myös lopun uhrijuhlan laulukin.
Suurin syy taisi elokuvan hankkimiseen kuitenkin olla Christopher Lee, joka on yksi maailman parahaimmista näyttelijöistä ja pidän hänen tämänkin elokuvan roolisuoritusta miehen kärkikastina. Miehen hulmuava sekainen tukka ja Leen karmiva ilme saavat aikaan tuon Lordi Summerislen ja Lee onkin yksi Wicker Manin suurimmista plussapuolista. Elokuvan lyhyt pituuskaan ei pääse ollenkaan tylsistymään vaan pitää mukana loppuun asti. Wicker Man on muutenkin todella loistava elokuva, joka kuuluisi nähdä vähintään Christopher Leen takia. Wicker Man ei ole pelottava, mutta karmiva kyllä omalla omituisella tavallaan.
nimimerkki: Mr. Sixpack
