Ennustus sai jo kaksi vuotta ilmestymisensä jälkeen jatko-osan, Damien: Omen II:n, joka tunnetaan hieman kömpelömmällä suomititlella Kirous. Tässä leffassa on Ennustuksen tapahtumista kulunut seitsemän vuotta. Damien on kasvanut setänsä, tämän vaimon ja heidän pojan luona teiniksi. Damien menee serkkunsa kanssa sotilasakatemiaan. Mutta kasvatusvanhemmat eivät aavista, mikä Damien itse asiassa on, vaikka heitä varoitellaankin asiasta ja porukkaa kuolee omituisissa olosuhteissa. Myös Damienille alkaa valkenemaan, kuka hän on.
Ennustus oli varsin rankkaa kauhua. Ennustuksessa oli myös hyvin synkkä tunnelma. Mutta valitettavasti Damien: Omen II ei tavoita Ennustuksen tunnelmaa. Synkkyyttä oli vähennetty reilusti. Elokuva ei myöskään ole niin pelottava kuin Ennustus. Toki tässä on muutama pelottava kohtaus. Välistä tuntuu siltä, että elokuva keskittyy lähinnä Damienin tiellä olevien ihmisten eliminoimiseen. Elokuvalla olisi kyllä ollut potentiaalia enempäänkin. Jopa se, että Damien tajuaa henkilöllisyytensä ohitetaan parilla kohtauksella, vaikka siitäkin olisi saatu paljonkin irti.
Eipä Jonathan Scott-Taylor ole teini-ikäisen Damienin roolissa yhtä hyvä kuin Harvey Stephens oli viisivuotiaan Damienin roolissa. Muuten näyttelijätyö on sentään enimmäkseen ihan hyvää. Myös Jerry Goldsmithin hieno musiikki pelastaa uskomattoman paljon. Ei tämä leffa siis aivan huono ole, mutta Ennustuksen tasolle ei päästä.
