Kerran eräänä erittäin tylsänä päivänä oli tylsää. Vain 2 vaivaista euroa oli taskun pohajalla, mietin mitä jaksaisin tehdä mieleeni tuli väkisin eräs idea: katsoisin leffan enkä ihan minkä tahansa leffan vaan ihkaa aitoa teinikauhua. Paikallisesta vuokraamosta löysinkin sitten etsimääni aivotonta kauhua, leffan nimi oli Urban legend.
Eräässä lukoissa puhutaan urbaaneista kauhutarinoista joista eräs koulun oppilas kiinnostuu. Pian tämä kyseinen oppilas huomaa että näitä kyseisiä tarinoita hyödyntävä psykopaattinen lahtaaja on hänen perässään.
Urban legend on tinkimätöntä ja erittäin persoonatonta teinikauhua aivan kuten esim. “Tiedän mitä teit viime kesänä”, mutta on ideoioltaan parempi ja viihteellisempi. Urban legend pistää silti asioita huumorimielessä, eikä ota edes itseään vakavasti.
Ohjaus ja näyttely on sitä samaa rataa kuin teinikauhuleffoissa aina eli aika mitätöntä. Verellä ei liiemmin mässäillä mutta muutamia onnistuneita kohtia ja vitsejä Urban legend on täynnä. Myös kauhutarinoiden mukaan ihmisiä murhaava murhaaja kuullostaa mielenkiintoiselta mutta vaikka murhat ovat kohtuu hyvin kehitettyjä on silti murhaaja kohtuu persoonaton typerä takki päässä kävelevä heebo.
Jos vihaa teinikauhua vihaa Urban Legendsiäkin, mutta jos pitää teinikauhujen perinteisyydestä kannattaa valita Urban legends joka ei yllätä, mutta ei petäkkään. Painajainen elm streetin Ferddyn näyttelijä Robert Englund on sentään mainio opettajana vaikka yhdennäköisyyttä Freddyyn ei ihan heti huomaa.
nimimerkki: Criiticco
