J.R.R. Tolkienin kirjoittama megaeepos Lord Of The Rings on varmasti kaikille tuttu. Itse en ole (vielä?) kirjaa lukenut, joten toivon etteivät fanaattsimmat lotr fanit hirttäisi minua kasseista kattoon, jos mukaan on eksnyt joitakin asia virheitä.
Sormuksen ritarit on kertomus kuinka 9 hengen seurue niin sanotut “Sormuksen ritarit” lähtevät tuhoamaan kaiken pahan alkua ja juurta, mahtisormusta. Seurueeseen kuuluu ihminen Aragor, Kääpiö Gimli, Keiju Legolas, Toinen ihminen Boromir, Velho Gandalf, sekä 4 hobittia: Frodo, Sam, Merrin ja Pippin. Päävastuu on kuitenkin Frodon harteilla, jolle sormus on annettu. Asiaa ei helpota sormuksen voima joka houkuttelee varsinkin heikkomielisiä ihmisiä.
Peter Jackson pongahti pinnalle omatuotannollisella splatter klassikolla Bad Tastella. Äärimmäisen härskiä mustaakomediaa tarjosi Jacksonin seuraava ohjaustyö jonkin sortin kieroutunut mupped parodia Meet The Feebels. Tämän jälkeen Jackson ohjasi Braindeadin, splatter elokuvien virstapylvään, jota voidaan liioittelematta sanoa vieläkin maailman verisimmäksi elokuvaksi. Tätä ansioluetteloa selaillessa jackson vaikutti aika epätodennäköiseltä ohjaaja valinnalta suuribudjettiseen miljoonien ihmisten palvomaan Lord Of The Rings kirjojen filmatisointiin, mutta Jackson olikin paras mahdollinen valinta ohjaajanpallille ja Jacksonia saakii kiittää että 3 näin upeaa leffaa on saatu tehtyä. Jacksonin mahtipontinen ja visuaalisesti tyylikäs ohjaus sopii tämänkaltaiseen fantasiaeepokseen paremmin kuin hyvin. Koko leffan visuaalinen ilme lepääkin jacksonin harteilla ja hän on todella omistautunut leffojen tekemiseen ja heittäytynyt mukaan täysillä.
Muitakaan leffan tekijöitä on turha vähätellä. Erikoistehosteet on hoidettu hienosti ja tarinakaan ei pääse puuduttamaan missään välissä, vaikka kyseessä ei olekkaan mikään maailman vauhdikkain teos. Kerronta on silti tarpeeksi nopeaa, että se jaksaa pitää katsojan mielenkiinnon yllä. Vaikka tehosteet näyttävätkin varmasti muutamien vuosien päästä jo täysin vanhentuneilta en usko että se pääsee syömään leffan tunnelmaa, sillä erikoistehosteet eivät näyttele pääosaa tässä leffassa. Leffa on täynnä mitä kekseliämpiä hahmoja ja tapahtumia jotka Tolkien on hienosti ideoinut ja Jackson & kumpp. hienosti toteuttanut.
Näyttelijät ovat enemmän kuin hyviä. Ian McKellen Gandalffina on loistovalinta ja McKellen vetääkin roolinsa todella hienosti, nyt olisi vaikea edes kuvitella Gandalffin näyttvänä muulta. Viggo Mortensenin jämäkkä naamataulu sopii Aragorille hyvin ja Mortensen on muutenkin hyvä näyttelemään. Christopher Leekin on hyvässä vireessä vielä vanhoilla päivillään. Hugo Weavingin osuus jää kaikissa kolmessa leffassa liian pieneksi, samoin käy Cate Blanchettille. Orlando Bloom sopii roolinsa ihan hyvin, vaikka ei mikään huippunäyttelijä olekkaan. Liv Tyler vetäisee myös hyvän roolin, eikä ole muutenkaan mitään rumaa katseltavaa. Elijah Woodin naama ei ärsytä loppujen lopuksi juuri yhtään ja täytyy myöntää että hän ole yhtään hassumpi välinta Frodon osaan. Samat sanat voi sanoa Sean Astinista Samina, sekä Billy Boydista ja Dominic Monaghan Merrininä ja Pippininä.
Trilogiaa on vaikea arvostella yksittäisinä leffoina, varsinkin Sormustenherrat eivät toimi niin hyvin yksittäisinä leffoina, vaikka katselunautinto tuskin pilaantuu vaikka niinkin tekisi. The Lord Of The Rings: The Fellowship Of The Ring on upean trilogian starttaava mestariteos.
nimimerkki: Siperia Jones
