Kovaa rakkautta on luvassa, kun kourallinen sosiaalisesti rajoittuneita ja rajoittamattomia naikkosia saapuu parinetsijä Steven Wardin “Amorin Boot Campille”. Ohjelman tarkoitus on etsiä kumppanit naisille, joilla ei ole Sitä Oikeaa elämässään johtuen mm. jakorasian maineesta, väärästä ammattivalinnasta, rujosta ulkonäöstä tai tukkijätkämäisestä kiroilusta.
Steven Ward on tunnettu siitä, että hän löytää hemmolle kuin hemmolle jonkun jota lovettaa. Tai ainakin hän luulee niin. Rakkauden Boot Campillä hänen asiakkaakseen saapuu joukko varsin hankalia naisia, joiden seura kiehtoo miehiä joko pelkän seksin takia tai sitten heitä kaihdetaan kuin spitaalista Jerusalemissa. Mukaan mahtuu mm. yksinhuoltajaäidiksi päätynyt strippari, jolle Ward asettaa suuren kysymyksen – oletko valmis ottamaan myös lapsesi elämään uuden isän? Entä oletko valmis jättämään urasi stripparina, jos mies toivoisi sitä? Sarjan “piinaajaksikin” nimitetty Taylor Royce puolestaan on golddigger-naiseksi tunnustautuva elämäntapabitch, jolle raha, oma persoonallinen tyyli ja vastaan väittäminen ovat suurempia tekijöitä kuin yksikään mies. Steven Ward joutuu pahimpaan liriin nimenomaan Roycen kanssa, joka paljastuu ohjelman edetessä juopottelijaksi, mustasukkaiseksi ja riidanhaluiseksi muita Campin naisia kohtaan.
Sarjaa nimitetään tosi-TV:ksi, mutta kihertelevien leidien silmistä näkee, että suusta tuleva liibalaaba lukee muuten siinä pahvissa jota se avustaja pitelee siellä kameran vieressä. Osalla naisista on selkeä rooli päällä – tästä esimerkkinä mm. Teen Lapsestani Tähden -ohjelmasta tuttu rokkarimuija Rocky, jonka käytös on selvinpäinkin juopuneen oloista. Mylvivä nauru, käsillä huitominen, teeskennelty kiroileminen ja wannabe-rock-asenne tekevät Rockyn treffeistä hankalia – miehet pelkäävät häntä ja naiset kutsuvat häntä “mielipuoleksi”.
Tough Loven näyttämönä toimii idyllinen amerikkalaiskartano, jossa naisilla on yhteinen makuuhuone. Makkari toimii estradina lukuisille kännisekoiluille, kissatappeluille ja kuherteluille. Pihan uima-allas on taas paikka, jossa krapula-aamuna puhutaan pahaa kilpasiskoista, hehkutetaan sen yhden ihanan Irak-veteraanin vatsalihaksia ja podetaan kankkusta. “Tuomion temppelinä” puolestaan toimii Steven Wardin olohuone, jossa Ward istuttaa naiset sohvalle kuuntelemaan ekspertin itsensä kommentteja menneistä treffeistä ja katsellaan videopätkiä deiteistä. Sohvan syrjällä sijaitsevaan piinapenkkiin istutetaan aika usein edellä mainittua Taylor Roycea, mutta muutkin tuoliin joutuvat päättävät tuolin kahlitsevassa voimassa avautua siitä, kuinka elämä on rankkaa kun Pradan käsilaukussa on reikä ja tuli se vahinkolaukauskin annettua adoptioon silloin 14-kesäisenä.
Tough Love on provosoiva ja mielipiteitä nostattava sarja syrjäytyneisyydestä, vääristä johtopäätöksistä, rakkaudesta ja epätoivosta. Raivostuttavia piirteitä saava parinetsintä muuttuu paripakotukseksi Steven Wardin käsissä, jonka neuvoista ei välillä ota tolkkua – Ward kehottaa naisia valehtelemaan, mielistelemään ja esittämään jotain muuta, kuin mitä todella ovat. Sarjaan pestatut kaksilahkeiset ovat lähinnä myskenhajuisia machoja, joille on ladattu päähän kaikki Wardin ydinajatukset sekä sliipattu tietokonenörtti-naapurinpoika-sotasankari-jeesusarmahtaa-äitirakastaa-persoona. Jopa ne kaljut, tatuoidut ja panssarivaunulla mankeloidut bodaripullistelijat ovat poliitikkomaisen seesteistä linjaa noudattavia tyhjäntuijottajia.
Naisille tämä on aivoja pehmentävää kynsilakan kuivumisen aikana vilkuiltavaa saippuasoopaa, miehille taas sosiaalipornon armoton niskalaukaus.
