Vuonna 1922 Friedrich W. Murnau ohjasi legendaarisen Nosferatu -elokuvan. Se oli todellinen elokuvataiteen virstanpilari. Pääosaa näytteli Max Schreck. Shadow of the vampire on melko outo tekele; se sekä pohjautuu että ei pohjaudu tähän mestariteokseen.
Juoni menee suurinpiirtein näin: Vuonna 1922, elokuvanteon alkuaikoina, tehdään historiaa, eli Bram Stokerin kirjaan pohjautuva Nosferatu. Elokuvasta tehdään (siihen aikaan)megabudjetin teos ja kuvausryhmä ohjaajaa eli Murnauta (Malkovich) myöten on huippua. Ainoastaan yksi ryhmän jäsen on mysteeri: Max Schreck (Dafoe), joka näyttää suhtautuvan Nosferatun esittämiseen vähän liiankin hyvin: kuulemma tykkää nukkua arkussakin. Ainoastaan Murnau tietää Schreckistä jotain, ja vaikka Schreck välillä tykkääkin terrorisoida työtä, Murnau ei vain jostain syystä halua potkaista miekkosta pihalle. Soppa on todella valmis.
Malkovich tekee täydellistä työtä narkomaniaan ja täydellisyydentavoitteluun taipuvaisena Murnauna. Dafoen rooli ei myöskään jää unohdukseen: miekkonen välillä latelee omituisia, mutta perusteltuja järkiperäisyyksiä. Jos leffasta on kaivettava jotain syvällistä, se on se että kuinka pitkälle voi pyrkiä taidetta tehdessään, voiko taiteenkaan alttarille uhrata noin vain ihmishenkiä, vaikka kyseinen taiteenlaji (tässä tapauksessa elokuva) onkin vasta nousemassa.
Kaiken kaikkiaan elokuva on outo, yksi oudoimpia mitä olen nähnyt, mutta viihdyttävä silti. Pelkästään Malkovichin ja Dafoen näyttelijätöiden takia tämä kannattaa katsoa.
nimimerkki: Galeazzo
