Meritaisteluelokuvia eri aikakausilta on toki monia, mutta en muista minkään ainakaan omana aikakautenani nostattaneen etukäteen sellaista kohua kuin tämä. Kohun suurin syy taitaa kuitenkin olla Gladiaattori-hemmon esiintyminen pääosassa.
Tapahtumat sijoittuvat 1800-luvun eurooppaan, Napoleonin valtakaudelle. Crowe esittää brittilaivaston kapteenia, joka saa tehtäväkseen purjehtia Brasilian rannikolle ja siellä ollessaan tuhota fransmannien laiva, joka häiritsee brittien imperialismitavoitteita. Fransmannien laiva vaan on niin pirun nopea käänteissään, että tehtävän suorittaminen on helpommin sanottu kuin tehty. Kovasti kuitenkin yritetään reilun kahden elokuvatunnin ajan.
Yllätyin suuresti siitä, kuinka puuduttavia nuo kaksi tuntia voivatkaan olla. Toki elokuva on visuaalisesti kaunis ja teknisiltä meriiteiltään varmaan vähintäänkin loistava, mutta siitä ei pääse mihinkään että se on tylsä. Minä en löytänyt juonesta tai tapahtumista oikeen mitään hyvää sanottavaa, vaan kääntyilin koko ajan sohvalla seuraten turhankin tiheään ajan hidasta kulumista. Russel Crowekin vaikutti yhtä innostuneelta hahmostaan kuin ysiluokkalainen valtakunnallisesta ruotsinkokeesta. Keksinpäs positiivisen lopun: Laivat olivat kauniita.
