Niin monesta eläimestä on tehty elokuvaa niin miksi ei myös papukaijasta, jonka nimi on Paulie. Toki tämän Paulien pitää myös puhua, että tulee jotain uuttakin eläimessä esille.
Elokuva tarjoaa mukiinmenevän selityksen miten Paulie oppi puhumaan kuin ihmiset. Tapa jolla se oppi oli kuin harjoittelua pikkutytön avulla. Tony Shalhoub esittää venäjältä muuttanutta Mishaa joka saa työtä eläinkokeita harrastavalta yhtiöltä. Eräänä iltana ollessaan kellarissa hän kuulee papukaijan laulavan. Hän kertoo tämän muille, mutta eihän tietenkään muut usko. Misha etsii papukaijan lempiruuan kirjasta, joka paljastuu mangoksi ja lahjoo tämän mangoilla puhumaan. Pauliella riittä juttua, koska Paulie on elänyt harvinaisen monipuolisen elämän papukaijalle. Misha painaa puuta ja rupeaa kuuntelemaan.
Paulie on kulkeutunut kaikenlaisille ihmisille pikkutytöstä varkaaseen. Hän on oppinut monia taitoja näiltä kuten kohteliaisuuden, tanssin, laulun sekä miten voi katsoa jonkun luottokorttinumeron tämän olan yli pankkiautomaatilla. Paulie on uskollinen kaikille omistajilleen, mutta pitää eniten pikkutytöstä joka oli hänen ensimmäinen omistajansa. Koko elokuvankin ajan hän yrittää etsiä tätä, jotta he voisivat olla yhdessä. Elokuva tarjoaa kaikkia tunteita: iloa, surua ja jännitystä kuten lastenelokuvilla on tapana, mutta tämä ei vain ole lastenelokuva, tämä on klassikko niiden joukossa, joka kestäisi varmaan useammankin katselukerran.
Roolisuorituksista paras oli Gena Rowlandsin esittämä vanha mummu, joka opetti kaikkein tärkeimmän Paulielle. Te voitte arvata sen päättelemällä mikä tekee linnusta niin erikoisen, mitä linnut osaavat, mitä muut eivät osaa. Tämän tarinan kuultuaan Misha heltyy ja päättää etsiä Paulielle tämän Marien, joka on Paulielle kovin rakas. Jos tykkäät katsoa lämminhenkisiä lastenelokuvia… tämä on sinun valintasi.
Nimimerkki: maxey
