Tämä elokuva kuuluu niinsanotuihin klassikkoelokuviin jotka jokaisen olisi nähtävä. Elokuvan lavasteet (varsinkin studiotilaan rakennettu metsä) ovat ehdottomasti kauneimmat joita olen elokuvissa ikinä nähnyt. Sudet tulevat (The company of wolves) elokuva perustuu nyt jo edesmenneen Angela Carterin novellikokoelma kirjaan Verinen kammio (The bloody chamber) josta on elokuvaan otettu esikuviksi kaksi tarinaa Sudet tulevat (The company of wolves) ja Susi Liisa (The wolf Alice)
Elokuvan varsinaisen käsikirjoituksen hoitivat itse Angela Carter ja Neil Jordan. Erikoistehosteet ovat “yllätys yllätys” suhtkoht muovisia joissakin kriittisissä kohdissa. Mutta täytyy muistaa, että tämä elokuva tosiaankin tehtiin 80-luvun alkupuolella, joten ei kannatakkaan odottaa nykyajan tekniikkkaa. Toisaalta taas joissain kohdissa on onnistuttu erinomaisesti jopa nykyaikaan verrattuna, mikä on kohtalaisen harvinaista tämän ikäisille elokuville.
Musiikki on elokuvan tyyliin kauniinsadunomainen ja paikoin raaka. Aino floppaus joka on tällä saralla tehty on kohtauksessa jossa Rosaleenin sisko juoksee pakoon susia ja musiikki kuulostaa halvalta 80-luvun elokuvien tekodramaattiselta jahtausmusiikilta. Tätä elokuvaa ei ehdottomasti kannata lähteä katsomaan asenteella “aivot tyhjiksi ja verta ruutuun” eli splatteria kannattaa etsiä muualta.
Silti tämä elokuva ei ole tarkoitettu lapsille. Lähinnä elokuvaa voisi kutsua aikuisten Freudilaiseksi saduksi ja vaihka sillä on omat pikku puutteensa esim: monipuolisen käsikirjoituksen lievä sekaisuus.
Se on silti mestariteos.
nimimerkki: Heidi
