Taas yksi älytön toimintakomedia. Tusinaleffahan tämä on, mutta joskus nämäkin ovat ihan viihdyttäviä. Toinen kyttäyskeikka on jatko-osa kuusi vuotta aikaisemmin ilmestyneelle Kyttäyskeikalle, joka oli mainio toimintakomedia. Tässä väkivaltaa on vähennetty, huumoria lisätty ja hommakin jaksaa toimia.
Juoni on aivan tavallinen. Sillä ei ole mitään väliä, sillä pääasia on koheltaminen ja tapahtumat. No, kerrotaan siitä edes jotain: Etsiväpari Chris (Dreyfuss) ja Bill (Estevez) saavat uuden keikan. Heidän pitää tarkailla erästä avioparia, jonka talossa uskotaan erään todistajan olevan. Tehtävässä miehiä auttaa Rosie O’Donnelin näyttelemä syyttäjän avustaja Gina Garret ja hänen koiransa, joka aiheuttaa melkoista häslinkiä.
Parit hyvät naurut tälläkin saa aikaan ja mukava meno on päällä melkeinpä koko ajan. Toimintakohtaukset ovat typeriä ja vitsit ihan tyhmiä. Silti homma jaksaa viihdyttää sillä aivoja ei pidä käyttää ja hymy pysyy huulilla melkein koko ajan. Vauhtia piisaa ja meno on ihan mukavaa.
Elokuvan piristysruiske on Richard Dreyfuss, josta kaikki vitsit lähtevät. Rosie O’Donnell räyhää ja ärsyttää. Emilio Estevezistä puolestansa tulee aika lapsellinen kuva. Dreyfuss on kumminkin aivan loistava. John Badham on ohjannut usein tämän tyylisiä vauhdikkaita tusinatuotteita ja onnistuu niissä kohtalaisesti.
Vauhtiin ja huumoriin turvaava pläjäys on pelkkää hyvää viihdettä, eikä siltä saa lähteä mitään muuta hakemaankaan. Ensimmäinen osa oli loistavaa kasaritoimintaa, mutta tämä ei pärjää mitenkään edeltäjälleen. Kivan olon tämä kuitenkin jättää päälle ja jos etsit jotain hyvää komediaa, niin kannattaa tarttua tähän. Ykkönen on jälleen kerran se parempi osa, mutta ei tämä mikään ihan huono ole. Keskitason viihdepläjäys. Se riitti ainakin minulle.
