Vuonna 1951 ilmestynyt The Day the Earth Stood Still on laadukas sci-fi-leffa ja kuuluu lajityyppinsä parhaimmistoon. Ainakin suomalaisille tämä on tuntematon klassikko, mutta Yhdysvalloissa tunnetumpi.
Eletään 50-lukua. Yhdysvaltain pääkaupunkiin Washington D.C.:hen saapuu avaruusalus, josta tulee ulos robotti Gort sekä meidän ihmisten näköinen avaruusolio Klaatu. Klaatu haluaa kertoa maapallon ihmisille, että heidän pitää elää rauhassa, jotta heidän planeettansa selviytyisi ja lakkaisi olemasta vaara toisille planeetoille, mutta vain harvat kuuntelevat häntä. Koko maailma on hämmästynyt ja Klaatu karkaa sairaalasta, jonne hänet vietiin ampumavälikohtauksen vuoksi. Hän kysyy eräältä perheeltä, voiko hän jäädä heille yöksi ja saa myöntävän vastauksen. Nyt hän on Carpenter ja hän haluaa järjestää maailman johtajien tapaamisen. Professori Jacob Barnhardt on hänen ainoa toivo, mutta professori ei itse usko Klaatun toiveiden toteutuvan.
Elokuvan erikoisefektit ovat häikäisevät, kun ottaa huomioon sen, että tämä on 50-luvulla ilmestynyt leffa. Avaruusaluksen laskeutuminen on hienoa katsottavaa, samoin kuin Gort-robotin tekoset. Täydellinen leffa tämä ei silti ole. Liian monta tylsää kohtausta pudottaa leffan laatua kuulan verran.
Elokuvan sanoma on tärkeä vielä tänä päivänäkin. Kukaan ei oikein halua kuulla Klaatun toiveita rauhasta, mutta lopulta hän esittää uhkavaatimuksen: jos maapallon väki ei elä rauhassa, maapallo tuhoutuu muiden planeettojen toimesta. Todellisuudessa me olemme oma vihollisemme, sillä maapallon tuho ei ole ollut kaukana oman typeryytemme vuoksi. Tulevaisuudessa saattaa hyvinkin tulla uusia uhkia.
nimimerkki: Nelisilmä
