Ensimmäinen Muppet-elokuva kantaa yksinkertaisesti nimeä Muppet-elokuva. The Muppet Show’sta tuli lopulta sen verran suosittu, että elokuva oli vain ajan kysymys. Nukkekomiikkaa tarjoillut sarja on parhaimmillaan melkeinpä hauskinta TV-viihdettä ja sama tyyli tehdä komiikkaa jatkuu onnistuneesti elokuvamuodossa. Huumori on ajatonta, ikää ja sukupuolea katsomatonta. Sarjan laajasta hahmokokoelmasta saatiin mukaan kaikki tärkeimmät ja mukana on mukavasti viittauksia sarjaan. Siitä huolimatta elokuvasta tehtiin myös sellainen, että jokainen sarjaa seuraamatonkin saa siitä mahdollisimman paljon irti.
Muppet-elokuva näyttää, mistä kaikki alkoi. Kermit-sammakko soittaa kitaraansa kotisuollaan, kunnes paikalle rysähtää veneensä kanssa Hollywoodin agentti. Hän kertoo Kermitille samakoille järjestetystä koe-esiintymisestä. Kermit ajattelee, että hän pystyisi filmitähtenä jakamaan iloa kaikille, joten kotisuo saa jäädä taakse ja jalat vievät kohti Hollywoodia. Matkalla hän kohtaa muita mukavia heppuja, jotka haluaisivat myös tulla viihdetähdiksi. Heitä ovat mm. koomikon lahjoja omaava Fozzie-karhu, erikoisia ideoita omaava Gonzo ja omaan viehättävyyteensä luottava Miss Piggy. Ongelmia tuottaa sammakonkoipipikaruokalan pitäjä Doc Hopper, joka haluaisi Kermitin yrityksensä maskotiksi. Matkan aikana tavataan lisää ystäviä ja kohdataan erinäköisiä vastoinkäymisiä. Periksi Muppetit eivät kuitenkaan anna, vaikka heidän välillä tekisikin mieli.
Leffa toitottaa vilpittömän kovalla äänellä unelmien uskomisen tärkeydestä. Sentimentaalisuuteen tai pahaan alleviivaamiseen ei kuitenkaan sorruta, vaikka tuotantoyhtiönäkin on Disney. Jos meinaa mennä liian siirappiseksi, niin homma muutetaan sopivan parodiseksi. Muppet-ryhmä on aina taitanut parodian tekemisen, mutta huumori ei rajoitu pelkästään parodioimiseen. Tyypillisille elokuvakliseille naureskellaan metkasti, mutta yhtä paljon naurattavat nokkelat sanaleikit, hienosti jalostetut puujalkavitsit ja hauskat musiikkinumerot. Ryhmän huumorista paistaa lämpöys ja tekemisen ilo. Ulkokuoreen on panostettu, mutta tarinaa ei ole sen sisällä tapettu. Hurjimmillaan leffa on armotonta mielikuvituksen ilotulitusta, joka ei voi olla hymyilymättä edes kovinta tosikkoa. Elokuvan välittämä hyvä mieli jää päälle pitkäksi aikaa.
Koska Muppetit olivat näihin aikoihin erittäin suosittuja, niin mukana on paljon tähtiä. Hauskuuttajia nähdään Steve Martinista Mel Brooksiin. Vaikka ruudussa nähdään lisäksi mm. sellaisia nimiä kuin Orson Welles, Richard Pryor ja James Coburn, niin show’n todelliset tähdet ovat tietenkin Muppetit. Muppettien ääninäyttelijät osaavat hommansa ja nuket käyttäytyvät varsin luontevasti. Muppet-hahmot ovat kaikki hienoja persoonia, joista osasta on tullut yksinäänkin pärjääviä tähtiä, kuten Kermit-sammakosta. Omaksi suosikiksini ovat kohonneet stand up -koomikon irvikuva Fozzie-karhu sekä hänen esityksiään kritisoivat ärtyisät papat Statler ja Waldorf. Ei sarjan luoja, nukkeguru Jim Henson, kumppaneineen ole yhtään huonoa hahmoa Muppet-universumiin luoneetkaan.
Muppet-elokuva on parhaita Muppet-luomuksia, joita olen nähnyt. Muppet-huumori on kolissut aina ja uskon sen kolisevan mahdollisimman monella. Suosittelen kaikille, sillä koko perhe pystyy samanveroisesti nauttimaan tästä lähes täydellisestä viihdepaketista. Tempo saisi joissain kohdin olla aavistuksen nopeampi, mutta erittäin hyvältä tämä tuntuu näinkin.
