Nuori Billy Chapman on perheensä kanssa palaamassa umpihullun isoisänä luota, kun joulupukiksi pukeutuneen varkaan auto hajoaa tienposkeen jouluyönä. No, Billyn isä pysähtyy kysymään pukilta kuulumisia, ja näin jouluyöstä tulee kuoleman yö. Billyn vanhemmat murhataan tissejä ja verta säästämättä. Vuosia myöhemmin Billy on tungettu kurittajanunnan hallitsemaan orpokotiin, jossa hän viettää koko lapsuutensa.
Täytettyään kahdeksantoista pahoin traumatisoitunut Billy passitetaan töihin lelukaupan varastoon. Joulusesongin alkaessa Billy kuitenkin alkaa näkemään vanhempiensa murhaajan jokaisessa joulupukin kuvassa, ja viimein kun Billyn unelmien naista ahdistellaan lelukaupan varastossa, Billyllä napsahtaa. Ei muuta kun kirves mukaan ja teloittamaan seksihullua nuorisoa!
Kuulostiko typerältä? Sitä se onkin. Elokuvan viehätysvoima piileekin pääosin veressä ja tisseissä (joita ei todellakaan säästellä!), mutta myös hienosti rakennetussa traumatisointijaksossa, joka kestääkin yli puolet elokuvan kokonaiskestosta. Hitaanlaisen alkupuoliskon jälkeen Billy pääsee käsiksi kirveeseen ja sitten mennään. Hitaalle “draamalle” annetaan vastapainoksi puolituntinen teurastusmatka, jonka varrella moneen kertaan hoetaan “Naughty! Punish!”. Varoituksena hyvän elokuvan, kokoperheen joululeffan tai siistin treffileffan etsijöille: Tämä ei ehkä ole teitä varten.
Silent night, Deadly night eroaa nykyajan teinikauhusta rohkeammalla ulkoasullaan sekä juonirakenteellaan, sillä leffan päähenkilö on psykopaattimurhaaja Billy Chapman eikä mikään isotissinen mallityttönen märässä t-paidassaan. Murhaajan tarinan kertominen ja seuraaminen tuo tarinaan jotain uutta verrattuna moniin lajitovereihinsa.
Hyvää viihdettä etsiville tämä elokuva on napakymppi, muille täyttä paskaa. Jos pidät tisseistä ja verenroiskeesta, tämän on sinun elokuvasi.
