Kuuro-mykän Ryu:n sisko on kuoleman partaalla, hän tarvitsee uuden munuaisen selvitäkseen hengissä. Ryu antaisi omansa muttei omaa samaa veriryhmää, eikä hänellä ole tarpeeksi rahaa pitääkseen siskonsa sairaalassa odottaakseen mahdollista elintenluovuttajaa. Hän tapaa elintenkauppaajia, jotka lupautuvat etsiä Ryu:lle sopivan munuaisen, jos Ryu antaa heille oman munuaisensa ja 10 miljoonaa (korealaista valuuttaa). Ryu suostuu kauppaan, ja seuraavaksi hän herääkin alastomana munuainen vietynä. Mutta kun sairaalasta soitetaan, että munuainen löytynyt, ei hänellä ole enää varaa maksaa sairaalamaksua. Rahapulan takia Ryu ja hänen tyttöystävänsä joutuvat kidnappaamaan Ryun entisen pomonsa tyttären saadakseen rahat operaatioon.
Kaikki näyttää menevän hyvin. Tyttären isä maksoi lunnaat ja Ryu huokaisee helpotuksesta, että viimeinkin hän pystyy kustantamaan siskonsa operaation. Mutta jotain mene vikaan, hänen läheinen henkilö tekee itsemurhan ja Ryu vie hänen ruumiin järven luokse ja hautaa hänet sinne. Samalla kun Ryu hautaa läheistä henkilöä, kidnapattu tyttö lähtee uimaan ja kuolee. Ja sen jälkeen kaikki menevätkin pieleen, kun tyttären isä sekoaa ja ajattelee ainoastaan kostoa. Kostoa sille joka tappoi hänen tyttären. Päästäkseen siihen tulokseen hänen täytyy jopa kiduttaa ja unohtaa inhimillisyyden.
”I know you´re a good guy. But you know why I have to kill you?”
Voi pojat, millaisesta leffasta on kyse. Sympathy For Mr. Vengeance on suoraan sanottuna kaikkein paras Korealainen elokuva, mitä olen nähnyt. Erilaisilla juonenkäänteillä varustettu elokuva pistää katsojan hiljaiseksi, eikä päästä otteestaan ennen kuin elokuva on loppunut.
Elokuva on juonensa puolesta loistokamaa. Ensiksi katsoja tutustuu Ryun tilanteeseen ja saa välittömästi sympatiat puolelleen. Köyhällä miehelle ei ole mitään mahdollisuuksia maksaa operaatiota ja hän joutuu turvautumaan kidnappaukseen vain maksaakseen munuaisoperaation. Sitten juoni laajenee ja mukaan tulee kuolleen tytön isä, joka tekee kaikkensa tappaakseen tyttärensä tappajan. Minulle tuli tässä vaiheessa yksi ongelma, kun kummatkin henkilöt saivat sympatiat puolelleen. Itse hyväksyisin kumman henkilön teot. Toisessa on kyseessä taistelu elämästä ja kuolemasta, toisessa elämän menetyksestä ja siten kostosta.
Korealainen ohjaaja Chan Wook Park tuli tutuksi hänen loistavasta debyyttiohjauksestaan Join Security Areasta, ja Sympathy For Mr. Vengeance on vasta hänen toinen ohjaustyö. Kumpaakin yhdistää hieno juoni, näyttelijät ja erityisesti ohjaus. Siinä missä JSA käsittele tulenarkaa asiaa, käsittelee Sympathy For Mr. Vengeance ihmistä, ja erityisesti mihin asti ihminen on valmis menemään. Chan Wook Park ei onneksi mene liiallisuuksiin kostotarinassa, eli mitään Ramboilua ei tulla näkemään, vaikka aika kuvottavia kohtauksia tullaan näkemään, mm. kidutusta ja tappamista.
Loistava elokuva vaatii vielä hyviä näyttelijäsuorituksia ollakseen loistava, ja niitä löytyykin. Ha-kyun Shin ja Kang-ho Song näyttelevät pääosia ja suoriutuvat niistä mahdollisimman uskottavasti. Ha-kyun Shin ei tule mainitsemaan yhtäkään lausetta elokuvan aikana, johtuen hahmon kuuro-mykkäisyydestä, mutta hänen ruumiinkielensä paljastaa enemmän kuin tuhat sanaa. Kang-ho Songin loistavasti tulkitsema tytön isä suoriutuu roolistaan täysin arvosanoin, ja hän pystyy olemaan mahdollisimman uskottava jopa koston aikana. Näyttelijät ovat muuten tuttuja Chan Wook Parkin debyyttiohjauksesta eli Joint Security Areasta.
Voin suoraan sanoa, että elokuva ei omaa onnellista loppua, ja loppukohtaus oli yllättävän hyvä. Leffa on napannut CAT III –leiman, joten luvassa on pari hiukan sairasta kohtausta ja verta unohtamatta. Kaikki tapahtuu kohtuuden rajoissa, eikä liiallisuuksiin mennä.
