Asianajaja Jonathan Harker (Reeves) matkustaa Transsylvaniaan tekemään kiinteistökauppoja kreivi Draculan (Oldman) kanssa. Ilmenee että linnan isäntään suhtaudutaan taikauskoisella kauhulla ja se on myös aiheellista. Hän on vampyyri joka päättää siirtyä Lontooseen ja tekeekin niin. Hän hyökkää rikkaan Lucy Westenran (Frost) kimppuun muuttaen tämän vampyyriksi. Lontooseen palaavan Harkerin ja Abraham Van Helsingin (Hopkins) johdolla värikäs seurue jäljittää Draculaa, joka hyökkää seuraavaksi Harkerin vaimon, Minan (Ryder) kimppuun. Kreivin takaa-ajo johtaa lopulta takaisin linnaan, missä käydään tiukka taistelu. Paha kuolee. Loppu.
Dracula on lukemattomia kertoja filmatisoitu teos ja taso on ollut vaihteleva. Coppolan teos pyrkii olemaan ehdoton tulkinta ja erinomaisista puitteistaan huolimatta se epäonnistuu siinä. Lavastus on komea ja muutenkin elokuva näyttää ja kuulostaa erinomaisen hyvältä. Nimiroolin Oldman ei ole mitenkään heikko ja muu kaarti on myös hyvässä vedossa. Anthony Hopkins on hyvin eksentrinen persoona ja sekopäistä Renfieldiä tulkitseva Tom Waits on todellakin sekopää.
Heikkous on käsikirjoituksessa. Alkuperäinen romaani on hyvin suoraviivainen jännitysromaani runsaalla toimintamäärällä, ja hyvin suoraviivaisilla henkilöillä pyrkii Coppolan tulkinta luomaan siitä siirappisen romanssin. On vaikea ajatella että säälimätön ja epäinhimillinen tappokone olisi kuitenkin imelän pehmo myös sisäiseltä luonteeltaan.
Yhteenvetona Coppolan versio Draculasta on erittäin kaunis ja tunnelmallinen teos, mutta sen kokonaisuus on laho. Hienot yksittäiset kohtaukset eivät kykene peittämään imelää yritystä tehdä suorasta toimintaan perustuvasta viihteestä vakava romanttinen draama.
nimimerkki: Jurpo
