Suomen rokkidinosaurus CMX julkaisi vuonna 2001 tuolloin vielä melko harvinaisen DVD-paketin videotuotannostaan. Homma ei sujunut kommelluksitta, vaan levitykseen pääsi erä monoraidalla varustettuna levyjä, ja näiden vaihtamisesta aiheutui mukavasti lisäkustannuksia. Nykyään homma taitaa olla jo vähän rutiininomaisempaa Suomessakin, ja kaikenmaailman gimmelit ja idolssit vääntävät rahaa deeveedeillään.
Mukana plätyllä on 15 musiikkivideota, 4 liverevitystä ja 3 dokkaria. Dokkarit nyt ovat mitä ovat, ja liveveisuista edukseen erottuvat lähinnä Manalainen ja Taivaan lapset. Etenkin Taivaan lapset kuulostaa Ylen listaohjelman liveäänityksessä vallan mainiolta.
Viidentoista videon paketti sen sijaan ei ole kaikkein kauneinta katsottavaa. Syviä huokauksia pääsee suusta tiheään tahtiin, ja ei kyyneleenkään vierähtäminen silmäkulmaan ole kaukana muutaman videon järkyttävän surkeuden kohdalla. Alkupään tuotokset ovat 80-luvun rähinäasennetta nollabudjetin videoilla, ja oikeastaan ensimmäinen kohtuullinen video taitaa olla läpimurtoballadi Ruosteessa (1994). Pelasta maailma (1995) jatkaa siitä mihin Ruoste jäi, mielestäni jopa paljon kauniimmin. Nimetön-video (1996) on tavallaan mainio räppivine kuvineen ja liiallisine 90-lukuvaikutteineen.
Aamutähden (1996) metsässä patikointi ei lisää hienoon biisiin yhtään mitään, mutta Vallat ja väet-videon (1997) still-kuvat sopivat ko. legendan henkeen kuin nenä päähän (eikä still-kuvien kanssa sentään vajota viimevuotisen Melankolia-videon turhuuteen). Siivekkään (1997) jäätikkötunnelmoinnissakin on sitä jotain, joka saa minut kumartamaan suomalaiselle videolle, mutta Ei yksikään (1998) ja Surunmurhaaja (1999) latistavat tunnelmaa jälleen.
2000-luvulle hypättäessä parannusta tapahtuu jonkin verran, Jatkuu niinkuin sade (2000) on tyylikäs vanhenemisilluusioilla varustettu paketti, ja Iliman pieletkin (2000) tarjoaa persoonallista, mutta omituista näkemystä musiikin rinnalle. DVD:n päättävälle Puuvertaukselle (2001) taas ei sen arvoista videota pystyttäisi tekemäänkään, tämä siis saa kelvata.
CMX DVD esittää bändin soundillisen kasvutarinan pienestä punkpoppoosta kultaa takovaksi rockjyräksi. Muuten paketti on lähinnä vain oiva katsaus A.W. Yrjänän partamuotiin, jos se jotakuta sattuu kiinnostamaan. Näin CMX-fanina väittäisin, että laadukkaan videotaiteen kanssa tällä DVD-plätyllä ei juuri ole tekemistä, vaan hyvyys perustuu puhtaasti hienoon musiikkiin.
Levyltä löytyvistä raidoista 6/22 tuo jotain lisää biisien mahtavaan maailmaan, ja 10/22 on joutavaa nollabudjettikamaa. Surkeimmat videot aiheuttavat sen, että suosittelen mieluummin jonkun CMX:n albumin (Dinosaurus Stereophonicus, Aion, Cloaca Maxima… lista on loputon) hankkimista kuin tämän DVD:n.
Huom. paketin mukana tulee Puuvertaus-single ja DVD-kiekko sisältää myös diskografian, nämä laskettakoon bonukseksi.
