X-Men: First Class kertoo mielenkiintoisen tarinan siitä, kuinka professori Charles Xavier ( James McAvoy ) ja Erik Lensherr ( Michael Fassbender ) tapasivat toisensa nuorukaisina ja olivat pitkään hyviä ystäviä, ennenkuin heille tuli erimielisyyksiä siitä, miten suhtautua mutantteja vieroksuviin ihmisiin. Magneton mielestä ihmiset olivat pahoja, mutta Charles Xavier päätti suojella ihmisiä ja käyttää mutantin kykyjään hyödyksi. Näin Xavierin ja Magneton välinen pitkä ystävyyssuhde päätty, mutanteiksi kutsutut, yliluonnollisia kykyjä omaavat ihmiset jakaantuivat kahtia Magneton veljeskuntaan ja Xavierin X-ryhmään ja alkoi taistelu hyvän ja pahan välillä.
X-Men: First Class on hieno yhdistelmä toimintaa, seikkailua ja sci-fiä. Mielestäni elokuvan käsikirjoitus oli upea ja yksi elokuvan kantavia voimia. Siinä on selkeästi sommiteltu niin dialogia kuin toiminnallisia kohtauksia sopivasti toisiinsa nähden, siten, että aina jonkin actionkohtauksen jälkeen keskitytään juonenkulkuun ja henkilöhahmojen syventämiseen ja näin tarina etenee verkkaisesti eteenpäin ilman, että katsoja kyllästyisi vilkaisemaankaan kelloa.
X-Men: First Class on huolella aikaansaatu ja henkilöhahmoja hienovaraisen paljon syventävä esiosa pitkään jatkuneelle 2000-luvun fantasiasarjalle ja näin myös mainio supersankarielokuva. Ensinnäkin näyttelijävalinnat ovat hyvin onnistuneet. James McAvoy on mielestäni sopiva valinta nuoren Xavierin rooliin ja pidän hänen hieman humoristisesta tavasta tulkita hahmoa. Michael Fassbender puolestaan näyttelee vakavampaa roolia, mikä toimii upealla tavalla vastapainoksi McAvoyn esittämälle Xavierille ja heidän välisen suhteen kehittyminen vakavampaan suuntaan tuo mukaan jännitystä ja syvyyttä.
Elokuvan erikoistehosteita hyödynnetään onnistuneella tavalla, sillä ne ovat selkeitä, mikä tekee toimintakohtauksista paljon miellyttävämpää katseltavaa ja näin erikoistehosteet eivät menetä arvoaan televisiosta nähtynä. Oli myös hyvä, ettei elokuvasta tehty 3D-versiota, koska se olisi ollut vain silkkaa rahastusta ja saattanut ehkäpä sotkea muuten selkeitä ja nautinnollisia erikoistehosteita. Myös ohjaus on selkeää ja näin lopputuloksena X-Men: First Class on paitsi supersankarielokuvien faneille, myös hyvistä toimintaleffoista pitäville yllättävänkin hyvä kokonaisuus. Kuuban kriisiä sovelletaan mukavan hyvin tarinaan ja 60-luvulle sijoittuva leffa tuokin mieleen osittain vanhojen 007-elokuvien tunnelman.
Kun näyttelytaito, käsikirjoitus, ohjaus ja erikoistehosteet sulautuvat näin loistavasti toisiinsa, voidaan saada aikaiseksi moneltakin osin vaikuttava (supersankari)elokuva. Siitä X-Men: First Class on hyvä esimerkki ja ainakin allekirjoittanut oli tästä erittäin vakuuttunut poistuen leffateatterista hymysuin, vaikka ei olekaan supersankarileffojen fani.
