Fordin ja Conneryn välinen yhteistyö on loistavaa.

27.7.2009 00:47

Arvioitu elokuva

Ohjaajat:
Käsikirjoittajat: , ,
Alkuperäinen nimi:Indiana Jones and the Last Crusade
Valmistusvuosi:1989
Pituus:127 min

Aloittava takauma esittää pienen episodin Indiana Jonesin (River Phoenix) nuoruudesta ja hänen kiinnostuksensa olivat jo silloin samat. Samainen tapahtuma antoi myös pelon käärmeitä kohtaan ja sen ikonisen lysmyisen reuhkan. Myöhemmin hän (Harrison Ford) jatkaa kadonneen isänsä, Henryn (Sean Connery) elämäntyökseen ottamaa tutkimusta ja soppaan liittyy paitsi juoksemista, tappelemista ja hengen roikkumista hiuskarvan varassa myös eversti Vogelin (Michael Byrne) johdolla natseja ja tekeepä Walther PPK myös ironisen esiintymisen.

Kolmas Indiana Jonesin seikkailu noudattaa edeltäjiensä antamaa vauhdikkaan, kevytsävyisen seikkailun kaavaa ja lisää soppaan paitsi ruhjottavan sankarhahmonsa menneisyyttä myös melkoisen annoksen komediaa. Mukana remuamisessa ovat luonnollisesti Sallah (John Rhys-Davies) ja Marcus Brody (Denholm Elliott), joka aiheuttaa rankkaa komediaa. Spielbergin ohjaus on tasaisen vahvaa ja kerronnan ollessa nopeaa ei katsoja ihmetellä juonen oiottuja mutkia yhtään.

Harrison Fordin resuinen karisma on täysin toimiva murjottavalle Indylle ja karismaveteraani Sean Connery antaa Fordin johtaa showta, vaikka napauttelee kommenttejaan hieman hassahtaneena Henry Jonesina rennolla varmuudella. Denholm Elliott ja John Rhys-Davies ovat yhtä vankkoja tukipilareita kokonaisuudessa.

Vaikka henkilöhahmot ovat ohuita ja juonenkin mutkat oiottuja, niin moiset rypyt eivät ehdi haitata tarinan ollessa takeltelemattoman vauhdikas ja näyttelijäsuoritusten ollessa erittäin hyviä. Erityisesti Fordin ja Conneryn välinen yhteistyö on loistavaa katseltavaa.

Erinomaisen viihdyttävä elokuva ja mitään suurempia, vakavampia arvoja on turha ruveta etsimään, sillä jos niitä on niin ne eivät ole pääasiana.

Arvosteltu: 27.07.2009

Lisää luettavaa