Albert Ganz (James Remar) karkaa vankeudesta pelottavan intiaanikolossin, Billy Bearin (Sonny Landham) avulla ja haluaa rahansa jotka häneltä pihistettiin. Samainen mielipuoli lisäksi pihistää Jack Catesin (Nick Nolte) aseen, joten elokuvan roiston ja (anti)sankarin välillä on henkilökohtainen kauna. Cates tarvitsee apua Ganzin jäljittämiseen ja hankkii siihen tehtävään vankilassa istuvan Reggie Hammondin (Eddie Murphy) ja aikaa on 48 tuntia ennen kuin Reggie on palautettava vankeuteen. Reggie tietää jotain Ganzista, joten kaksi huonosti yhteensopivaa juippia syöksyy kolhoon kaupunkiin aikeena ottaa kiinni väkivaltainen psykopaatti.
Walter Hillin ohjaama toimintaelokuva pysyy samalla, johdonmukaisella radallaan alusta loppuun. Henkilöhahmot ovat ohuita, mutta toimivia yrmeästä (anti)sankarista lähtien, jatkuen tämän suulaaseen apuriin ja päätyen hulluun ja väkivaltaiseen roistoon. Mukana on letkeää dialogia, F-sanaa ujostella eikä myöskään paukuttelua tai verisiä ampumisia unohdeta.
Nick Nolten viskinpolttama ääni on melkoisen karkea ja samaa karkeaa pintaa on Jack Cates, mutta ohuudesta huolimatta Catesilla on hyvä sydän ja vilpitön halu tehdä oikein vaikka kovia konsteja käyttääkin. Eddie Murphy taas ei petä suulaana Reggienä ja laukoo paitsi hauskaa dialogia myös väläyttelee koomikkokykyjään. Reggie on roisto, mutta ymmärtää tietyt kunniakäsitteet ja myös noudattaa niitä itse, vaikka ne luonnollisesti ovat joustavat.
Kokonaisuus on puhdas genrensä edustaja sanan hyvässä merkityksessä. Tekniikka ja näyttelijäsuoritukset pysyvät hallinnassa ja lopputuloksen viihdearvoa ei voi kiistää. Kyseessä ei ole elokuvataiteen merkkiteos, mutta viihdyttävä teos ja jättää hyvän jälkimaun.
