Amerikkalainen kapteeni Hilts (Steve McQueen) saa siirron tarkasti vartioidulle leirille. Leirin asukkaista jokainen on paennut tai yrittänyt paeta ja uusi pakoretki alkaa taas. Brittilentäjä Bartlettin (Richard Attenborough) aikoo vapauttaa leirin kaikki vangit kolmea tunnelia käyttäen ja vaikeuksia on lukemattomia. Tärkein kaivaja on Danny (Charles Bronson), Hendley (James Garner) ja Sedgwick (James Coburn) ovat teknisenä henkilökuntana ja Blythe (Donald Pleasence) on väärentäjä jonka ansiosta pakomatka aiotaan saada tunteja pidemmäksi. Saksalaisnäkökannan antaa kokonaisuuteen Werner (Robert Graf) ja leiriä komentava eversti Von Luger (Hannes Messemer). Elokuva seuraa pakomatkaa aloituksesta loppuun asti.
Suuri pakoretki on genrensä klassikko ja syystäkin. Päärooleissa on vakuuttava lauma karismajärkäleiksi laskettavia rumia äijänköriläitä ja juoni yksinkertaisesta lähtökohdastaan huolimatta säilyttää jännittävyytensä koko elokuvan ajan, sillä mitään poikkeavaa sivujuonta ei ole mukana. Käänteitä tietysti seuraa ja jännitys pysyy alusta loppuun tiukkana.
Näyttelijäkaarti tekee työnsä tehokkaasti ja John Hustonin ohjaus ei ole ollenkaan heikkoa. Lavastus, puvustus ja tekniikka toimii hyvin. Steve McQueenin rehvakas asenne on hyvä itsekeskeiselle amerikkalaiselle ja hyvin mies osaa moottoripyöräilynkin. Richard Attenborough on etäinen, mutta tehokas upseeri ja Donald Pleasence tekee sen traagisemman suorituksen väärentäjänä jonka keho tekee tepposet. Bronsonator jää harmillisen ohueksi, mutta hiilikaivoksien kasvatti tekee hyvää, karkean karismaattista työtä. Jokainen ruman äijäköörin ukko tekee vankkaa työtä kokonaisuudessa jonka sävy pysyy kevyenä Elmer Bernsteinin iloisen musiikin ansiosta.
Kokonaisuus on pituudestaan huolimatta viihdyttävä ja sujuvasti etenevä vankiladraama. Henkilöhahmot ovat hieman ohuita, mutta tarina pystyy kannattelemaan elokuvan vakuuttavan mitan ylitse.
